Seuraavan hallituksen pitää tehdä laaja talouden uudistusohjelma

On löydettävä ratkaisuja Suomen rakenteellisiin vaivoihin, joista keskeinen on julkisen talouden velkaantuminen.

13.6. 2:00

Pääministeri Sanna Marinin (sd) ministeristö jää historiaan kriisiaikojen hallituksena. Se on joutunut johtamaan maata koronaviruspandemian ja Ukrainan sodan aikana.

Hallitus on selvinnyt kriisijohtamisesta varsin kohtuullisesti. Erityisen tärkeää on ollut tahto linjata Suomen turvallisuusratkaisu uusiksi Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Hallitus on toteuttanut myös uudistuksia, kuten oppivelvollisuuden pidennyksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen. Aika näyttää, miten ne onnistuvat. Harvoin tulee kerralla valmista.

Hallituksen talouspolitiikan perintö on kuitenkin vaatimaton. Vaikka työllisyysaste on noussut pahimmasta kuopasta, talouden tilinpäätöstä synkentää julkisen velan vahva kasvu, jolle ei näy loppua.

Hallitus on ollut hyvä lisäämään menoja mutta huono etsimään säästöjä. Osa lisäyksistä on tarpeen, mutta osa ei. Hallitusajan alussa ja myös koronaviruskriisin kestäessä tehtiin ratkaisuja, jotka olisi pitänyt jättää tekemättä. Suomen valtiontalous onkin lähivuosina joka vuosi noin 6–8 miljardia euroa alijäämäinen. Meillä on rakenteellinen tulojen ja menojen pitkän aikavälin epätasapaino. Tämä on ylisukupolvisesti kestämätöntä.

Seuraavan hallituksen tehtävä on löytää ratkaisuja Suomen rakenteellisiin vaivoihin, joista keskeinen on julkisen talouden velkaantuminen. Jotta julkinen talous saadaan tasapainoon, tarvitaan ennakoitua vahvempaa kasvua, uskallusta leikata menoja ja rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia. Ratkaisuilla on kiire, sillä ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa vauhdilla, huoltosuhde heikkenee ja ikäsidonnaiset menot lisääntyvät.

Samaan aikaan työnantajayritysten määrä vähenee ja varsinkin pienissä yrityksissä työllistämisen kynnys on noussut kohtuuttoman korkeaksi.

Kasvava julkinen velka on Yrittäjägallupin mukaan merkittävä yritysten investointeja vähentävä tekijä Venäjän, ammattiyhdistysliikkeen toimien ja energian hinnannousun ohella.

Tulot ja menot ovat epätasapainossa.

Tarvitsemme työllisyyttä vahvistavia sosiaaliturvamuutoksia. Ei ole laitaa, että Suomessa 25–59-vuotiaista noin 300 000 on työmarkkinoiden ulkopuolella. Heistä osa tulisi työmarkkinoille, jos siihen olisi nykyistä vahvempi kannustin. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitäisi lyhentää ja porrastaa sekä toteuttaa yleinen ansioturva. Viimeksi mainittu on oikeudenmukaisuuskysymys.

Kasvavia palkan sivukuluja pitää hillitä tehostamalla eläkejärjestelmää ja keventämällä eläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntelyä. Ilman muutoksia eläkemaksut kasvavat voimakkaasti, mikä syö ostovoimaa ja heikentää yritysten kilpailukykyä.

Olennaista on edistää paikallista sopimista poistamalla sopimisen kiellot ja mahdollistamalla toisin sopiminen. On kohtuutonta, että yritykset eivät voi sopia oman henkilöstönsä kanssa työehdoista, vaikka siihen olisi työpaikoilla yhteinen tahto.

Työllistämistä on autettava helpottamalla määräaikaisten työsopimusten solmimista ja henkilöperusteista irtisanomista sekä poistamalla takaisinottovelvoite. Erityisen tärkeää on lyhentää sairauspäivärahan omavastuuaikaa, jotta pienten työnantajien työllistämisen kynnys laskee. Työrauhasäätelyä on uudistettava rajoittamalla poliittisia lakkoja, kieltämällä suhteettomat tukilakot ja kiristämällä seuraamuksia laittomista lakoista.

Työperäistä maahanmuuttoa on tärkeää vauhdittaa. Oppisopimusjärjestelmän houkuttelevuutta pitää lisätä uudistamalla palkkausta ja korottamalla työnantajien koulutuskorvausta. Sote-uudistusta tulee korjata poistamalla yksityisten yritysten ja järjestöjen käytön tieltä esteitä, sillä emme pysty huolehtimaan apua tarvitsevista ilman monituottajuutta ja valinnanvapautta. Investointeja pitää edistää nopeuttamalla lupaprosesseja.

Näillä rakenneuudistuksilla voidaan vauhdittaa Suomen kasvua ja mahdollistaa paremmin suomalaisten yritysten menestys maailmalla.

Terve julkinen talous on myös turvallisuuskysymys. Terve talous syntyy siitä, että suomalaiset yritykset menestyvät. Kansantalous kasvaa vain suomalaisten ja Suomessa toimivien yritysten kasvun kautta.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide