Maailmantilanne koettelee myös työyhteisöjä

Ketään ei saa uhata, syrjiä, kiusata tai häiritä työpaikalla. Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli tällaista käyttäytymistä ilmenee.

23.5. 2:00

Ukrainan sota ja siihen liittyvä uutisointi sekä Nato-keskustelu ovat kuormittaneet monen mieltä kuluneen kevään aikana. Muuttunut tilanne kansainvälisessä ympäristössä horjuttaa perusluottamusta ja psykologista turvallisuudentunnetta. Osalla psyykkiset voimavarat ovat riittävän vahvat ja sosiaalista tukea on kriisissä tarjolla niin työssä kuin yksityiselämässäkin. Jotkut kokevat nykytilanteen kohtuuttoman raskaana, erityisesti jos turvattomuus on vahvasti läsnä myös elämän muilla osa-alueilla.

Joillakin työpaikoilla on sotaa käyvien maiden kansalaisia. Heidän tilanteensa saattaa olla erityisen kuormittava, kun huoli omaisista tai läheisistä painaa. Tilanne aiheuttaa väistämättä jännitteitä myös työyhteisössä. Haitallisen stressin ohella saattaa ilmetä epäasiallista kohtelua, häirintää ja syrjintää.

Nyt on tärkeää huolehtia siitä, että työpaikoilla noudatetaan suomalaista lainsäädäntöä. Ketään ei saa uhata, syrjiä, kiusata tai häiritä työpaikalla. Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli tällaista käyttäytymistä ilmenee.

Monikulttuurisella työpaikalla tarvitaan selkeät käyttäytymiseen ja toimintatapoihin liittyvät ohjeistukset, joita kaikkien on noudatettava. Ohjeistus käsitellään yhteistoiminnassa, perehdytetään kaikille ja valvotaan ohjeiden noudattamista. Kaikkiin poikkeamiin ja provokaatioihin on puututtava heti.

Näiden kriisien hoitoon tarvitaan usein myös erityistaitoja. Esihenkilöiden rooli ja osaaminen on tärkeää, mutta on hyödyksi, jos joku tai jotkut työpaikalla perehtyvät monikulttuurisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä kriisien hallinnan näkökulmaan. Tarvittaessa voidaan hyödyntää työterveyshuollon psykologista ja lääketieteellistä apua tai käyttää muuta ulkopuolista kriisien hallinnan asiantuntijaa.

Työpaikoilla tarvitaan selkeät toimintaohjeet.

Jokaisen on tärkeää ymmärtää, että työpaikalla ollaan ja toimitaan työroolissa ja edustetaan ensisijaisesti työnantajaa. Mitä enemmän työyhteisössä esiintyy toisistaan poikkeavia arvoja ja käsityksiä siitä, mikä on oikein tai väärin, hyvää tai huonoa työkäyttäytymistä, sitä tärkeämmässä roolissa säännöt ja toimintaohjeet ovat. Epäselvissä tilanteissa asioista keskusteleminen työyhteisön kesken kokemuksin ja esimerkein auttaa työntekijöitä hahmottamaan yleisesti hyväksyttyä käyttäytymisen rajaa.

Ohjeistuksen tulisi ohjata työntekijää aina raportoimaan kaikista sekä lievistä että sovitun rajan ylittävistä – myös asiakastilanteisiin liittyvistä – häirintä- tai syrjintätilanteista. Näin muokkautuu yhteinen käsitys siitä, missä hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän käytöksen raja kulkee. Esihenkilön tuki tilanteiden jälkeen on tärkeää. Toisinaan aluksi rauhallisesti suhtautunut työntekijä voikin kertoa viiveellä, että tilanne edelleen vaivaa mieltä. Tilanteista keskusteleminen työyhteisössä usein auttaa, mutta joskus järkyttävien tilanteiden jälkeen tarvitaan myös ammattiauttajaa.

Toimintaohjeiden läpikäynnin tulee olla osa normaalia työhön perehdytystä. Ohjeiden perehdytystä ja käsittelyä on tarpeen toteuttaa sillä kielellä, jota työntekijä ymmärtää riittävän hyvin, sekä toistaa riittävän usein, etteivät sovitut ja harjoitellut toimintamallit pääse unohtumaan.

Päivi Rauramo

asiantuntija, Työturvallisuuskeskus

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide