Kansallisvaltio on paras suojamme

Kansallisvaltion puolustamisessa ei ole kyse myyteistä, jotka oikeuttavat sen varjelemisen, vaan ihan puhtaasti yhteisöllisyydestä.

23.5. 15:00

Iida Sofia Hirvonen pohti kirjoituksessaan ”Sota herätti myytit eloon” (HS Sunnuntai 22.5.) sitä, miten myyteillä ylläpidetään maanpuolustustahtoa Ukrainassa. Hän kysyi: ”Miksi on niin ilmeistä haluta tuhlata ainutkertaisia ihmiselämiä kansallisvaltion puolesta?”

Väittäisin, että kansallisvaltion puolustamisessa ei ole kyse myyteistä, jotka oikeuttavat sen varjelemisen, vaan ihan puhtaasti yhteisöllisyydestä. Kansallisvaltio on lähtökohtaisesti etnisesti ja kielellisesti homogeeninen yksikkö, jonka tarkoituksena on varjella alueellaan olevaa kansaa ja ajaa sen etua globaalisti. Siispä kansallisvaltiossa ihmisiä yhdistää yhteinen kieli, kulttuuri, historia ja usein myös perimä.

Ihminen on laumaeläin, jolloin lähimmäisenrakkaus ja yhteisöllisyys on meille luontaista käyttäytymistä. Kansallisvaltiota voisi siis luonnehtia laajemmaksi perheeksi tai heimoksi, johon yksilö kuuluu.

Lisäksi historia on osoittanut kansallisvaltion merkityksen kansan jatkuvuuden kannalta: Venäjän keisarikunta ja Neuvostoliitto pyrkivät aggressiivisesti venäläistämään vähemmistönsä miehittämillään alueillaan kansanmurhilla, väestönsiirroilla ja kieltämällä vähemmistökielet. Nyky-Venäjäkin toteuttaa kansanmurhaa Ukrainassa teurastamalla viattomia siviilejä ja karkottamalla ukrainalaisia lapsia Siperiaan.

Kansallisvaltiota voisi luonnehtia laajemmaksi perheeksi tai heimoksi, johon yksilö kuuluu.

Sama ilmiö toistui tavalla tai toisella Manner-Euroopan monietnisissä keisarikunnissa 1800–1900-luvuilla, sillä vähemmistökansan edustajana yhteiskunnassa ”eteneminen” vaati äidinkielestään luopumisen ja valtakielen omaksumisen. Suomessakin ruotsi säilyi pitkään älymystön kielenä Venäjän vallan aikana. Oma kansallisvaltio ylläpitää itsessään kansallisen kielen säilymistä, sillä omaa kieltä pystyi vihdoinkin käyttämään vapaasti ilman ulkopuolisen vallan asettamia rajoitteita, joilla suitsittiin oma kansallinen identiteetti.

Kiitos kansallisuusaatteen ja kansallisvaltioiden, Eurooppa on säilynyt moninaisena maanosana, sillä sitä asuttaneet kansat kokivat tärkeäksi varjella omaa kieltään, kulttuuriaan ja olemassaoloaan.

Lauri Laitinen

Perussuomalaisen Nuorison 3. varapuheenjohtaja, Lappeenranta

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide