Suomea ja Ruotsia odottaa vielä näyttävä Erdoğan-show

Suomi toivoi, ettei joutuisi isojen peliin nappulaksi, mutta niin kävi kuitenkin.

25.5. 2:00 | Päivitetty 25.5. 6:17

Suomi ja Ruotsi jättivät viikko sitten hakemuksensa Naton jäseniksi. Samana päivänä nähtiin, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan olikin tosissaan uhatessaan estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyskeskustelut.

Naton neuvosto ei ole pystynyt Turkin vastustuksen vuoksi kutsumaan Suomea ja Ruotsia jäsenyyskeskusteluihin. Muiden Nato-maiden lupaukset nopeista kansallisista ratifiointipäätöksistä eivät riitä luomaan poliittista painetta Turkkiin.

Optimistisimmat odottavat, että solmu saataisiin auki Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuun lopussa. Natolla olisi tarve saada aikaan näyttävä yhtenäisyyden juhla ankeiden sota-aikojen keskelle.

Madridissa Natoa odottaa Erdoğan-show. Erdoğanin on kuitenkin punnittava, miten pitkälle hän voi uhkapelinsä viedä. Hänen tyyliinsä kuuluu jarruttaa vasta aivan viime hetkellä ennen törmäystä.

Huippukokouksesta tulee jälleen kerran erikoinen. Vuoden 2018 kokouksen alla Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump nöyryytti Saksan silloista liittokansleria Angela Merkeliä kritisoimalla Saksan puolustusmenojen pienuutta ja riippuvuutta venäläiskaasusta. Nyt Erdoğan rakentaa Suomesta ja Ruotsista terroristien tukijoita.

Erdoğan pitää Suomea ja Ruotsia panttivankeina kunnes saa, mitä haluaa. Sitä, mikä Turkille riittäisi, arvaillaan nyt Nato-maissa.

Turkki painostaa erityisesti Yhdysvaltoja. Turkki haluaa Yhdysvaltojen hellittävän asevientirajoituksia ja päästävän Turkin takaisin F-35-hävittäjäohjelmaan. EU:lta Turkki saattaa vaatia samaan syssyyn lisää rahaa vastineeksi siitä, että Turkki pitää jatkossakin Syyrian pakolaiset Turkissa.

Turkki painostaa erityisesti Yhdysvaltoja.

Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehti käy läpi kuviota, jossa Yhdysvallat ostaisi Turkilta maiden välejä hiertäneen venäläisen S-400-ilmatorjuntajärjestelmän. Sen Yhdysvallat lahjoittaisi Ukrainaan. Turkilla ei olisi enää venäläisjärjestelmää, mikä esti osallistumisen F-35-ohjelmaan – ja Ukraina saisi ilmapuolustuksen.

Suomen Nato-matkasta tuli erikoinen. Suomi toivoi, ettei joutuisi isojen peliin nappulaksi, mutta niin kävi kuitenkin. Pohjatöitä olisi ehkä pitänyt tehdä näyttävämmin, vaikkapa pääministerin vierailulla Ankaraan.

Nyt suomalaiset saavat esimakua Naton kulttuurista, jossa kulissit pidetään pystyssä, vaikka sisällä kuohuu. Nato-maille on tärkeää, että Turkki on liittokunnassa eikä sen ulkopuolella. Turkki saa jotain, millä avata ovi Suomelle ja Ruotsille. Sitä, kuinka kauan siihen menee, voi lähinnä arvailla.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide