Yläkouluun tarvitaan lisää ruotsin kielen opetusta

Vuoden 2016 tuntijakouudistus vei ruotsin opetuksen vaikeuksiin.

29.5. 2:00

Vuonna 2016 tehtiin merkittävä tuntijakouudistus peruskoulun ruotsin kielen opetuksessa. Opetus varhennettiin alkamaan jo kuudennelta luokalta. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, on nähtävissä, että uudistus vei ruotsin opetuksen ojasta allikkoon.

Ruotsin kielen aloituksen siirtäminen alakoulun puolelle toimii onnistuneesti nykyään vain harvoissa kunnissa. Näissä kunnissa on lisätty ruotsin opetukseen ylimääräisiä tunteja, jotta ruotsin kielen taitojen kehittyminen turvattaisiin koko peruskoulun ajan.

Jos olet nuori, joka sattuu asumaan esimerkiksi Espoossa, sinulle opetetaan minimituntien lisäksi ylimääräisiä vuosiviikkotunteja ruotsia. Mikäli taas olet Tuusulassa asuva seitsemäsluokkalainen, sinulla on ruotsia vain yhdessä jaksossa vuodessa.

Svenska nu -verkosto ja Suomen kieltenopettajien liitto Sukol ovat vaatineet kahden vuosiviikkotunnin lisäämistä yläkoulun ruotsin kielen opetuksen turvaamiseksi ja nuorten opiskelumahdollisuuksien tasa-arvoisen aseman takaamiseksi.

Järjestöt tilasivat syksyllä tutkimuksen varhentamisen vaikutuksista. Keskeinen tutkimustulos oli, että peruskoulun ja lukioiden ruotsin kielen opettajat pitivät vuonna 2016 tehtyä tuntijakouudistusta epäonnistuneena.

Moni tutkimukseen vastanneista opettajista kuvaili tilannetta epätoivoiseksi, koska ruotsin opetus oli aina aloitettava alusta pitkien taukojen ja alhaisten tuntimäärien takia. Tutkimuksessa haastatelluista lukion opettajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että opiskelijoiden taidot ruotsin kielessä ovat merkittävästi huonontuneet tuntijakouudistuksen jälkeen. Yksikään vastaaja ei kertonut havainneensa tuntijakouudistuksella olleen myönteisiä vaikutuksia osaamisen tasoon lukioon siirryttäessä.

Opiskelijoiden taidot ruotsin kielessä ovat huonontuneet tuntijakouudistuksen jälkeen.

Miten tutkimustulokset näkyvät sitten lukion ruotsinopettajan arjessa?

”Ruotsia oli peruskoulussa silloin tällöin lukkarissa mutta ysillä ei oikeastaan ollenkaan.” ”Kuutosella ruotsia oli paljon ja sen opiskelu oli hauskaa, mutta sen jälkeen siitä tuli harvinaisuus ja unohdin koko kielen”. Tällaisia ovat kommentit lukiolaisten suusta. Eräs seitsemäsluokkalainen totesi osuvasti: ”Eihän se ruotsi enää yläkoulussa ole tärkeiden aineiden joukossa – katso vaikka lukujärjestystä.”

Nykyisessä hallituksen kansalliskielistrategiassa (2021) lukee, että mahdollisuuksia lisätä vuosiviikkotuntien määrää yläkoulussa selvitetään. Kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ei saisi jäädä ainoastaan kauniiksi sanoiksi, vaan nyt on ryhdyttävä tuumasta toimeen.

Yläkouluun tarvitaan lisää ruotsin kielen oppitunteja, jotta kielen opetus olisi riittävän säännöllistä ja eri kuntien välillä vallitseva epätasa-arvo saataisiin korjattua.

Katja Kurki

lukion ruotsin kielen lehtori

kahden peruskoululaisen vanhempi

Tuusula

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide