Helsingin olisi pitänyt keskustella käpyläläisten kanssa Onnentien koulurakennuksen kohtalosta

On useita syitä, miksi Käpylä-Seura ja lukuisat alueen entiset ja nykyiset asukkaat ovat vastustaneet Onnentien koulua koskevaa suunnitelmaa.

Onnentiellä Käpylässä sijaitseva koulu on rakennettu vuonna 1942.

29.5. 2:00

Taivaskallion alueen asukkaat rakennuttivat vuonna 1942 lapsilleen koulun osoitteeseen Onnentie 18. Koulun omistanut Käpylän Yhteiskoulun Talo oy lahjoitti tontin rakennuksineen vuonna 1977 Helsingin kaupungille. Luovuttajat edellyttivät, että rakennuksen tulee jatkossakin toimia alueen koulutuksen ja sivistyksen palveluksessa.

Esisopimukseen kirjattiin ehto: ”Kaupunki käyttää osakeyhtiön luovuttamaa kiinteistöä rakennuksineen kaupungin koulutoimen tarkoituksiin paikkakunnan sivistystarpeen edellyttämällä tavalla.” Ehto ei tullut varsinaiseen luovutussopimukseen vaan sopimuksen liitteeseen muiden luovutusehtojen kanssa.

Kaupunki myi Onnentien koulukiinteistön kiinteistösijoittaja Kojamolle osana 80 miljoonan euron niin sanottua Metropoliakauppaa vuonna 2017. Kauppaan liittyi suunnitelma kaavamuutoksesta, joka sallisi asuntojen rakentamisen Onnentien tontille. Kaupunki tulkitsi koulun alkuperäisen lahjoitussopimuksen mukaisen ehdon täyttyvän, koska Taivaskallion koulurakennuksessa toiminut Metropolian opetuspiste muutti Myllypuroon valmistuneelle Metropolian kampukselle – ei siis Käpylään.

Onko Helsingin kaupunki luotettava sopimuskumppani?

On itsestään selvää, että ajan oloon vanhoja ehtoja ja sopimuksia arvioidaan uudelleen. Silloin, kun arvio koskee vanhoja lahjoituksia ja luovutuksia, ehtojen voimassaoloa tulisi arvioida yhdessä niiden kanssa, jotka edustavat luovutuksen tehneitä.

Onnentien koulukiinteistön tapauksessa luovutuksen saaja Helsingin kaupunki teki kuitenkin yksipuolisesti tulkinnan, että 40 vuotta sitten annettu luovutusehto ”paikkakunnan sivistystarpeista” täyttyy Myllypuroon rakennetun koulutuskampuksen myötä. Luovutuksen tehnyttä tahoa edustavilta Taivaskallion tai laajemmin Käpylän alueen asukkailta ei kysytty mielipidettä sopimusehdon täyttymisestä.

Yksi luonteva yhteydenoton kohde olisi ollut vuonna 1940 perustettu ja edelleen aktiivinen Käpylä-Seura, joka vireänä kaupunginosayhdistyksenä edustaa hyvin alueen asukkaita. Alueella asuu edelleen myös ihmisiä, jotka ovat olleet vuonna 1977 luovutuksessa tehneessä osakeyhtiössä; kaupunki olisi voinut lähestyä myös heitä.

On useita syitä, miksi Käpylä-Seura ja lukuisat alueen entiset ja nykyiset asukkaat ovat vastustaneet Onnentien koulua koskevaa suunnitelmaa kattaen kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisen miljöön turmelemisen ja alueen kapeita katuja tukkivan autoliikenteen.

Luovutus on tehty alueen koulutoimen ja sivistystoiminnan tukemiseksi. Rakennukselle olisi 5–10 vuoden ajan käyttöä alueen koulujen väistötilana. Sen jälkeen rakennukseen olisi helppoa suunnitella moninaista sivistystoimintaa kaikenikäisille asukkaille – juuri kuten Käpylän lahjoittajat toivoivat.

Kaupunki pitää tiukasti kiinni sopimuksestaan Suomen suurimman kiinteistösijoittajan kanssa. Samalla se halveksii kiinteistön luovuttajien kanssa tekemäänsä sopimusta.

Kannattaako Helsingin kaupungille tehdä lahjoituksia, jos kaupunki ei ole luotettava sopimuskumppani?

Miikka Häkkinen

psykiatri

Anu Kantele

professori

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide