Suomi on jo osa läntistä arvoyhteisöä

En vastusta Natoon liittymistä, mutta Suomi ei tarvitse jäsenyyttä ollakseen osa läntistä arvoyhteisöä.

2.6. 2:00

Mahatma Gandhilta kysyttiin, mitä hän ajatteli läntisestä sivistyksestä. Vastaus oli: ”Minusta se olisi hyvä ajatus.” Vastaisin samoin, jos minulta kysyttäisiin, mitä ajattelen läntisestä arvoyhteisöstä. Jatkaisin kuitenkin, ettei Suomen tarvitse liittyä mihinkään uuteen kansainväliseen ryhmään ollakseen sen osa. Olemme jo, jos sellainen on.

Läntinen arvoyhteisö ei ole hyvin määritelty käsite, mutta sen keskeisiä periaatteita ovat lainmukaisuus ja demokratia. Lainmukaisuus voi olla muodollista tai sisällöllistä, ja demokratia voi historian myötä saada erilaisia asuja. Sosiaalinen, liberaali ja konservatiivinen demokratia ovat vaihtoehtoja.

Muodollinen lainmukaisuus edellyttää, että lait ovat julkisia, eteenpäin katsovia, yleisiä, yhtäläisiä ja varmoja. Ne ovat kansalaisten tiedossa, niitä ei sovelleta tekoihin ennen lain säätämistä, ne koskevat kaikkia samoin ja kuka tahansa joutuu niitä rikottuaan vastuuseen. Suomessa tämä toteutuu kansainvälisesti katsoen hyvin.

Sisällöllinen lainmukaisuus nousi käsitteenä esiin toista maailmansotaa seuranneissa oikeudenkäynneissä. Jotkut sotarikolliset noudattivat maansa lakeja, joten heidän tuomitsemiseensa tarvittiin yleisiä moraaliarvostelmia. Jotkin lait loukkasivat ihmisoikeuksia, ja syytettyjen olisi pitänyt ymmärtää tämä.

Kansainvälisesti vallitseekin konsensus siitä, että kansalliset lait eivät saa syrjiä erityisryhmiä tai vähemmistöjä. Siitä, kuinka hyvin lait noudattavat sääntöä, on perusteltua erimielisyyttä. Suomi on silti tässäkin suhteessa oikeassa joukossa. Rakenteellista syrjintää on, mutta sitä yritetään vähentää. Niin meille ainakin kerrotaan.

Keskeisiä periaatteita ovat lainmukaisuus ja demokratia.

Demokratian syvemmän sisällön suhteen ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä. Suomi on periaatteessa pohjoismainen sosiaalidemokratia, joka pyrkii kansalaisten yhdenvertaisuuteen. Tätä näkemystä haastavat liberaalin ja konservatiivisen demokratian puolestapuhujat. Tarvitaan lisää taloudellista vapautta tai perinteisten arvojen kunnioitusta.

Näissä vaatimuksissa heijastuvat muiden maiden aatemaailmat. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käydään kamppailua liberaalien ja konservatiivisten arvojen kesken. En näe mitään syytä siihen, että Suomen pitäisi osallistua tällaiseen kiistaan. Olemme jo osa läntistä arvoyhteisöä omalla sitoumuksellamme heikoimpien puolustamiseen.

Siksi en näe, miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon ollakseen osa läntistä arvoyhteisöä kuten on esitetty. Olemme olleet lainmukaisia jo ennen valtion syntyä, ihmisoikeuksien puolella YK-jäsenyyden myötä ja demokraattisia vuodesta 1981. Silloin omaksuimme demokratian ehkä tärkeimmän periaatteen – sen, että johtajan voi aika ajoin vaihtaa.

En vastusta liittymistä Natoon. Puolestani sen olisi voinut tehdä huomaamatta 1990-luvulla. Mutta tuleminen osaksi läntistä arvoyhteisöä ei minusta ole perustelu sille. Olemme jo.

Matti Häyry

filosofian professori, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide