Venäjän hyökkäyssodan aikana fasismilla on monia merkityksiä

Fasismin käsitteestä on tullut osa sodan ideologista taistelukenttää. Samalla sanan alkuperäiset merkitykset ovat hämärtyneet.

3.6. 2:00

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan on läntisessä mediassa noussut esille fasismin käsite. Järkytystä herätti Venäjän valtiopropagandan väite ukrainalaisfasisteista, joiden kitkemistä Venäjä käytti sodan perusteluna.

”Denatsifikaation” nimissä aloitettu sota hyödyntää neuvostoajalta periytyvää viholliskuvaa natseista eli fasisteista. Toisen maailmansodan jälkeen läntisiä fasismin ja natsismin käsitteitä määritteli keskeisesti holokausti, juutalaisten tuhoaminen, mutta neuvostonarratiivissa se ei ollut ensisijainen historiallinen tosiasia. Ensisijaista oli neuvostoarmeijan voitto fasisteista.

Viime aikoina läntisen median otsikoihin on noussut näkemys, jonka mukaan Venäjä on fasistinen valtio. Tätä mieltä on ollut esimerkiksi historian professori Timothy Snyder Yalen yliopistosta.

Fasismin käsitteestä on tullut osa sodan ideologista taistelukenttää. Tässä taistelussa käsitteen alkuperäiset merkitykset ovat hämärtyneet. Jäljellä on sanan käyttö vastapuolen leimaamisen välineenä.

Sodan aikana venäläisessä sosiaalisessa mediassa on toistunut uudissana rashist. Se tarkoittaa venäläistä fasistia. Sana ilmaantui venäjänkieliseen blogiavaruuteen jo vuonna 2014 Krimin valtauksen jälkeen poliittisten uudissanojen hyökyaallossa. Siinä risteytyy venäjänkielinen fasisteja tarkoittava fashisty sekä englannista lainattu ja venäläisen lausumana usein itseironinen Venäjää tarkoittava Rasha.

Alkuperäisessä merkitysyhteydessään rashist on leimaava haukkumasana, käyttipä sitä venäläinen tai ukrainalainen. Vladimir Putinin hallintoa vastustavan venäläisen käyttämänä kyseessä on “fasistinen venäläinen”. Ukrainalaisen käyttämänä sana tarkoittaa “venäläisfasistia”.

Kansainvälisen median ja yleisön tietoisuuteen sanan toi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Ukrainassa rashist ja rashizm kiteyttävät vihan ja halveksunnan venäläishyökkääjiä sekä Venäjän valtion todellisuutta vääristelevää propagandaa kohtaan. Sanat ovat olennainen osa viholliskuvan rakentamista.

Venäläisille taas rashist on sana, jolla voi erottautua putinismista. Kun termiä käyttää venäläinen puhuja, hän haluaa tehdä eron itsensä, Putinin ja oman maansa fasistisina pitämiensä kansalaisten välillä.

Rashist viittaa yksilöön mutta sanasta johdettu rashizm valtioon. Timothy Snyder on käyttänyt käsitettä (englanniksi Rashism tai Ruscism) tukemaan omaa väitettään Venäjän fasistisuudesta.

Myös suomalaisessa keskustelussa on viime aikoina näkynyt rusismin tai russismin ja rusistin tai russistin kaltaisia termejä. Tällöin unohtuu, että rusisti ja rusismi ovat vakiintuneita venäjän kielen tutkijaa ja tutkimusta tarkoittavia termejä.

Myös Suomessa on puhuttu rusismista tai russismista.

Sekä ukrainalaiset että putinismia vastustavat venäläiset haluavat rashist-sanan käytöllä paljastaa vääräksi sen fasistin merkityksen, jonka Venäjän valtion propaganda on sanaan liittänyt viitatessaan sillä ukrainalaisiin.

Rashist on siis termi, joka kohdistaa kritiikin nyky-Venäjän tuottamaan poliittiseen ilmiöön ja paljastaa propagandan absurdiuden.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tuomittava teko. Rashizm ei kuitenkaan viittaa valtioideologiaan, poliittiseen liikkeeseen tai filosofiseen ajatusrakennelmaan. Se ei ole tieteellinen termi. Eikä se ole teoria, vaikka englanninkielinen Wikipedia niin väittää. Rashizm on abstraktio. Se viittaa tietynlaiseen venäläiseen maailmankuvaan ja toisaalta sellaiseen venäläisten toimintaan, jonka puhuja rinnastaa fasismiin.

Fasistiset liikkeet ovat vaarallinen ilmiö niin Venäjällä kuin muuallakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kaikissa näissä maissa on äärioikeistolaisia ajattelijoita ja liikkeitä, jotka nostavat tietoisesti esikuvakseen historiallisia fasistisia liikkeitä.

Ennen sotaa Putin sulki nämä liikkeet legitimoimansa poliittisen vallankäytön ulkopuolelle. Nähtäväksi jää, minkälaisen aseman fasismiin tukeutuvat liikkeet ja ajatusrakennelmat saavat sotaa käyvällä Venäjällä.

Sanna Turoma

Kirjoittaja on venäjän kielen ja kulttuurin professori Tampereen yliopistossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide