Laitosnuorten koulunkäynti on järjestettävä toisin

Nykyinen lähikoulumalli soveltuu huonosti kodin ulkopuolelle sijoitetuille nuorille.

9.6. 2:00

Lapset ja nuoret eivät voi yhteiskunnassamme hyvin. Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämän lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä myös perusopetuslakia tulisi tarkistaa sijaishuollon piirissä olevien nuorten osalta. Lastensuojelulaitoksiin sijoitetut nuoret ovat tämän keskustelun ytimessä, sillä koulua käymättömyys estää monia heistä suorittamasta oppivelvollisuuttaan loppuun.

Nykyinen lähikoulumalli soveltuu huonosti kodin ulkopuolelle sijoitetuille nuorille. Koska kunnat ovat velvollisia järjestämään niiden alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta, ne joutuvat perustamaan pienryhmiä oppilaille, joista joka ainoa saattaa olla laitosnuori. Ja vaikka kyseinen nuori ei kävisi koulua lainkaan, hänen viikkoaan karsitaan tai siirrytään luokattomaan perusopetukseen, koska luokalle jättäminen kuulostaa liian vanhanaikaiselta.

Edellä mainitut toimet kuormittavat koulujen hallintoa ja opettajia, eivätkä ne useinkaan paranna nuoren koulutilannetta. Pahimmillaan järjestelyt saattavat vaikeuttaa peruskoulun oppimäärän suorittamista 18 ikävuoteen mennessä.

Koulutus ja työ ovat nuorelle paras tie yhteiskunnan jäseneksi.

Joskus saattaa tulla huteja, vaikka hyvää ajateltaisiinkin. Kotikunnasta saatetaan kustantaa henkilökohtainen koulunkäynninohjaaja koulua käymättömälle nuorelle. Pian huomataan, etteivät opinnot edisty, koska sijaiskoti ei pysty tukemaan nuorta riittävästi. Koulunkäynninohjaaja voi auttaa vain oppilasta, joka käy koulua.

Sijaishuollon piiriin otetun nuoren koulupoissaolot eivät vähene vaan päinvastoin kääntyvät usein nousuun. Valitettavasti nuorta ei aina saada kouluun, vaan päivät kuluvat älypuhelimen parissa sängyssä maaten.

Kokeilemisen arvoista voisi olla koulunkäynnin järjestäminen niin, että nuorta ei siirrettäisi lainkaan oppivelvolliseksi kuntaan, jossa lastensuojelulaitos sijaitsee. Sen sijaan vastuu opetuksen järjestämisestä säilyisi kotikunnalla ja hyvinvointialue koordinoisi sijaishuollon opetusjärjestelyitä.

Poikkeuksena aiempaan, jolloin opetusta voitiin antaa ilman opetuksen järjestämislupaa, muodostettaisiin jatkossa ammattilaisryhmiä, jotka työskentelisivät sairaalakoulumaisesti asumisyksiköissä. Malli ei kuormittaisi lainkaan lähikouluja, joiden pienryhmät tuppaavat täyttymään oman kunnan oppilaista. Nuoren kotikunnalla olisi maksajana oikeus ja velvollisuus seurata opintojen edistymistä.

Koulutus ja työ ovat nuorelle paras tie yhteiskunnan jäseneksi. Peruskoulun päättötodistuksen, ja samalla jatko-opintokelpoisuuden, saavuttaminen on ponnistelun arvoista myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja nuorille. Tämä voisi helpottua rakentamalla lastensuojelun ja terveydenhuollon kanssa tiiviissä yhteistyössä tapahtuvalle opetukselle oma tuen porras, uusi erityinen tuki. Perusopetuksen käyttöön jäisivät yleinen ja tehostettu tuki.

Voittaja olisi nuori, joka saisi vahvan tukiverkon lähelleen. Se olisi paljon enemmän kuin älypuhelin ja sänky.

Panu Latvala

erityisluokanopettaja, Ylöjärvi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide