Paavo Lipponen: Nato-uho paljastaa suomalaisten järkyttävän itsetunnon puutteen

Suomi on läntisistä läntisimpiä ilman Natoa.

Lokakuussa vuonna 1994 Suomi äänesti Euroopan unioniin liittymisestä. Yleisradiossa ääntenlaskentaa seurasivat Sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen, pääministeri Esko Aho (kesk), vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson ja kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö.

3.6. 13:15

Professori Matti Häyry (HS Mielipide 2.6.) asetti Suomen oikealle paikalleen läntisessä yhteisössä. Suomi ei ”liity länteen” tullessaan Naton jäseneksi.

Nato-uho paljastaa järkyttävän itsetunnon puutteen maassa, joka on edelläkävijä demokratiana ja oikeusvaltiona. Suomi on myös taistellut näiden arvojen puolesta muiden katsoessa vierestä.

Suomi ilmestyi historiaan keskiajalla tullessaan osaksi Ruotsia, länsimaata. Suomi ei milloinkaan joutunut venäläisen, itäeurooppalaisen tai saksalaisen feodalismin piiriin. Vuoden 1906 äänioikeusuudistuksella Suomi teki maailmanhistoriaa.

Sotien jälkeinen historiamme on ollut lännettymistä.

Feodalismi on yhä läsnä Euroopassa. Unioniin liittyi maita, jotka eivät olleet kokeneet demokratiaa ennen 1990-lukua, ja lisää sellaisia on tulossa, mukana Naton jäsenmaita.

Sotien jälkeinen historiamme on ollut lännettymistä, liittymistä läntisiin taloudellisiin rakenteisiin: Pohjoismainen yhteistyö, Efta, EEC-vapaakauppa. EU:n jäsenyys oli tämän kehityksen päätepiste, paljon suurempi muutos kuin Naton jäsenyys. 1990-luvulta alkaen Suomi on mennyt niin lähelle Natoa kuin mahdollista. Jäsenyys on looginen askel, ei mikään 180 asteen käännös.

Naton jäsenyys ei saa viedä Suomea itäeurooppalaiseen, autoritaariseen suuntaan, presidenttijohtoiseen, virkavaltaiseen turvavaltioon, etäämmälle pohjoismaisesta parlamentaarisesta demokratiasta.

Nato-uhosta on hyvä laskeutua maan pinnalle ja lopettaa ”lännettyvä” rähmälläänolo.

Paavo Lipponen

pääministeri 1995–2003 (sd)

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide