Suomen pitää pyrkiä hävittämään kaikki HPV:n aiheuttamat syövät

Papilloomaviruksen häätäminen ja sen aiheuttamien tautien eliminointi voidaan saavuttaa vain rokottamalla.

3.8. 2:00

Euroopan unionin keväällä 2021 julkaiseman syöväntorjuntasuunnitelman yksi kärkihankkeista on ihmisen papilloomaviruksen (Human Papillomavirus, HPV) aiheuttamien syöpien hävittäminen EU-maista vuoteen 2030 mennessä. Samaan vuoteen tähtää myös Maailman terveysjärjestö WHO, joka esitteli vuonna 2020 maailmanlaajuisen strategian kohdunkaulan syövän eliminoimiseksi.

Mahdollisuus estää HPV:n sekä naisille että miehille aiheuttamat syövät rokottamalla on mullistavaa sekä yksilön että koko väestön näkökulmasta. Tätä ei Suomessa ole toistaiseksi täysin ymmärretty.

Papilloomaviruksen häätäminen ja sen aiheuttamien tautien eliminointi voidaan saavuttaa vain rokottamalla. EU:n syöväntorjuntasuunnitelman tavoitteena onkin nostaa tyttöjen rokotuskattavuus 90 prosenttiin ja lisätä merkittävästi poikien rokotuskattavuutta. Vastuu tämän realistisen tavoitteen saavuttamisesta on EU:n jäsenvaltioilla. Suomi ei ole kuitenkaan toistaiseksi virallisesti sitoutunut EU:n tavoitteeseen, eikä aiheesta ole uutisoitu tarpeeksi. Niinpä tavoitteiden merkittävyys on jäänyt epäselväksi.

Lähes kaikki ihmiset altistuvat elinaikanaan papilloomavirukselle. Vaikka useimmat HPV-infektiot paranevat itsestään, osa kehittyy syövän esiasteiksi ja syöviksi. HPV osoitettiin kohdunkaulan syövän aiheuttajaksi runsaat 40 vuotta sitten. Jo vuonna 1963 alkaneen tehokkaan kohdunkaulan syövän seulontaohjelman takia Suomessa todetaan vuosittain alle 200 uutta kohdunkaulan syöpätapausta.

HPV:n aiheuttama tautitaakka on kuitenkin suuri, ja etenkin nuoremmissa ikäryhmissä potilaita on yhä enemmän. Kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden ja kondyloomien lisäksi on huomioitava genitaalialueen syövät sekä erityisesti suunielun syöpä. Viimeksi mainittuja todetaan Suomessa vuosittain noin 200 tapausta, joista HPV:n aiheuttamiksi arvioidaan kaksi kolmasosaa. Monissa maissa, myös Suomessa, suunielun syöpä on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti varsinkin miehillä. Näiden syöpien aiheuttama inhimillinen kärsimys olisi estettävissä rokotuksella.

Tautitaakka on suuri.

Kohdunkaulan syövän seulontaohjelma on vähentänyt uusia tapauksia noin 80 prosenttia, mutta vain yli 40-vuotiailla naisilla. HPV-tautitaakka ei ole hävinnyt, vaan sen painopiste on siirtynyt syövän esiasteiden hoitoon ja seurantaan. Organisoidun seulonnan mahdollisuudet esimerkiksi peniksen, peräaukon tai suunielun syövän estämisessä ovat huonot. Miesten rokottaminen olisi yhdenvertaisuudenkin näkökulmasta tärkeää.

HPV-rokotteiden kehittäminen ja käyttöönotto ovat olleet suuri menestystarina. Tyttöjen rokotusohjelma alkoi Suomessa vuonna 2013 ja poikien vuonna 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen merkittävän työn ansiosta tietoisuus ja rokotuskattavuus Suomessa ovat kohentuneet, mutta kattavuus on edelleen matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä on myös huomattavia alueellisia eroja.

HPV-rokotusohjelmamme kohderyhmänä ovat 10–12-vuotiaat tytöt ja pojat. Rokote tehoaa parhaiten, kun sen saa nuorena, jolloin HPV-tartuntaa ei todennäköisesti ole vielä saatu. Maailmanlaajuisesti on annettu jo noin 400 miljoonaa rokoteannosta yli 200 maassa. HPV-rokotteet ovat turvallisia, eikä näyttöä terveyshaitoista ole. Ne eivät myöskään aiheuta raskaushäiriöitä tai sikiöhaittoja.

Vahva tutkimusnäyttö sekä Suomesta että Ruotsista osoittaa, että HPV-rokote estää kohdunkaulan syöpää eikä vain sen esiasteita. Samalla rokote vähentää myös suunielun HPV:n esiintyvyyttä ja sen aiheuttamaa syöpää.

Meillä on keskusteltu paljon rokotusturvallisuudesta, mikä on toki tärkeää. Vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää rokotuksen kiistaton merkitys näiden tappavien syöpien hävittämisessä. Suomen on syytä sitoutua EU:n ja WHO:n tavoitteisiin. Tietoisuuden lisääminen ja sen myötä rokotuskattavuuden parantaminen on nyt ensisijainen tavoite HPV:n pysäyttämiseksi.

Jorma Paavonen ja Antti Mäkitie

Paavonen on emeritusprofessori ja synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri. Mäkitie on korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Helsingin yliopistossa ja ylilääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide