Päihdepalvelut pitää turvata kaikille niitä tarvitseville

Päihde- ja mielenterveys­lainsäädännön luonnos herättää suurta huolta kentällä.

7.6. 2:00

Hallitus on uudistamassa päihde- ja mielenterveyslainsäädäntöä. Vuosien vireillä olon jälkeen uudistus on nyt lausuntokierroksella, joka päättyy 10. kesäkuuta. Lakiesityksessä esitetään, että jatkossa mielenterveys- ja päihdepalveluista säädettäisiin sosiaalihuollon palveluiden osalta sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuollon osalta terveydenhuoltolaissa.

Uudistuksen tavoitteena on ollut, että päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien palvelut turvataan yhdenvertaisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Samalla on haluttu poistaa näihin palveluihin liittyvää stigmaa. Erityisesti on painotettu, että uudistus parantaa asiakkaiden asemaa ja oikeuksia.

Lausuntokierrokselle tulleessa lain luonnoksessa ei ole otettu riittävästi huomioon yllä esitettyjä tavoitteita eikä asiaa valmistelleiden työryhmien ja asiantuntijoiden kuulemisissa esittämiä näkemyksiä ja linjauksia. Tämä herättää huolta kentällä.

Päihdetyö on kokonaisvaltaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Uudistuksessa terveydenhuoltolakia esitetään koskemaan myös riippuvuuspalveluita. Lisäksi lakiehdotuksessa esitetään asiakkaalle turvattavaksi hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus. Samalla ehdotuksessa selkeytetään, että kiireellinen päihdehoito tarkoittaa myös välitöntä katkaisu- ja vieroitushoitoa. Nämä uudistukset vahvistavat asiakkaan hoidon kokonaisuutta.

Sosiaalihuoltolakiin esitetään, että nykyinen järjestämisvelvollisuuden piirissä oleva 3. luvun sosiaalipalveluihin kuuluva päihdetyön 24. pykälä siirretään laissa 4. lukuun, joka säätelee menettelytapoja. Tämä heikentää päihde- ja riippuvuuspalvelujen asemaa selkeästi. Lain systematiikan muutos tarkoittaa muun muassa sitä, että sosiaalialan ammattilainen ei voi itsenäisesti arvioida päihdepalveluiden asiakkaan kuntoutustarvetta.

Nykyisen velvoittavan sosiaalihuoltolain 24. pykälän tilalle ehdotetaan vain päiväkeskusta ja tilapäistä majoitusta päihdetyön erityspalveluna. Se on täysin riittämätöntä. Nykyinen päihdetyön pykälä on säilytettävä sosiaalihuoltolain järjestämisvastuun 3. luvussa ja sitä on parannettava uudistushankkeen tavoitteiden mukaisesti samalla tavalla kuin terveydenhuoltolaissa.

Tämänhetkinen lakiesitys vaarantaa päihdetyön toimintaedellytykset.

Heikommassa asemassa olevien asiakkaiden, mukaan lukien läheisten asema ja oikeudet heikkenevät, jos sosiaalihuoltolaki tulee voimaan ehdotetussa muodossa. Esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen ja laitoskuntoutuksen palvelujen osalta esitys vaikeuttaa asiakkaan kuntoutusrahan saamista. Lakiuudistus heikentäisi myös mielenterveysasiakkaiden vastaavia palveluja.

Sosiaalihuollon yleinen lähtökohta on, että avun tarpeeseen vastaaminen ei edellytä diagnoosia eikä täsmällistä sairauden määrittelyä. Sosiaalipalvelujen järjestämisen lähtökohtana myös päihdetyössä on eri syistä tunnistetut tuen tarpeet. Jos vastuu päihdepalvelujen tarpeen arviosta siirtyy liiaksi terveydenhuoltoon, moni päihdepalveluja tarvitseva jää ilman palveluja, kun diagnoosia ei ole eikä sosiaalihuolto voi itsenäisesti arvioida asiakkaan tarvetta. Terveydenhuollossa syntyy pullonkauloja, ja hoito- ja kuntoutusjonot pitenevät.

Lakiuudistuksessa on varmistettava, että päihdetyön kokonaisuus säilyy tasapainoisesti sekä sosiaalihuollossa että terveydenhuollossa. Tämänhetkinen lakiesitys vaarantaa päihdetyön toimintaedellytykset ja heikentää asiakkaan oikeuksia.

Yrmy Ikonen

puheenjohtaja, Päihdetoimijoiden valtakunnallinen yhteistyöverkosto Päivyt

Tuula Sillanpää

päihdeasiamies

Mikko Tamminen

psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja, Helsingin kaupunki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide