Kehitysyhteistyötä tarvitaan, vaikka Euroopassakin on hätä

Investointi kehitysyhteistyön rahoitukseen on investointi parempaan tulevaisuuteen meille kaikille.

16.6. 2:00

Ukrainan sodan lähelle tuoma hätä uhkaa siirtää taustalle sen tosiasian, että Venäjän hyökkäys iskee myös Euroopan ulkopuolella satoihin miljooniin ihmisiin. Ruoan ja energian hinnat nousevat samalla kun köyhien maiden vientitulot supistuvat ja rahoituksen saanti vaikeutuu. Isku tulee tilanteessa, jossa pandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta ja heikentänyt erityisesti kaikkein köyhimpien ihmisten toimeentuloa, ruokaturvaa sekä mahdollisuutta koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Lisäksi ilmastokriisi tuhoaa satoja ja ajaa ihmisiä pakolaisuuteen.

Pandemia aiheutti pahan notkahduksen kehitykseen, joka on viime vuosikymmeninä nostanut miljardeja ihmisiä äärimmäisestä köyhyydestä. Ukrainan kriisin myötä uhkana on jyrkkä ja pitkä alamäki. Emme voi vetäytyä kansainvälisestä vastuusta, vaikka lähelläkin tarvitaan apua. Suomen on edistettävä rauhaa, turvallisuutta ja vakautta, tuettava kansalaisyhteiskunnan kehitystä ja ihmisoikeuksien kunnioitusta sekä rakennettava kestävää taloutta. Investointi kehitysyhteistyön rahoitukseen on investointi parempaan tulevaisuuteen meille kaikille.

Suomella on paljon annettavaa globaalien haasteiden ratkaisuun, ja meidän on oltava itse etujoukoissa rakentamassa kestävää maailmaa. Tarvitsemme paikallista läsnäoloa, monenlaisia kumppanuuksia ja hyviä suhteita joka suuntaan. Tarvitsemme pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, jossa toimijoina ovat kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset, yritykset ja kehitysrahoittajat. Samalla vanha mielikuva kehitysyhteistyön ja -rahoituksen pelastaja-asetelmasta joutaa romukoppaan. Yhteistyö tarkoittaa tasavertaista rinnalla kulkemista ja ratkaisujen luomista aidosti yhdessä yhteisiin ongelmiin.

Suomen on oltava etujoukoissa rakentamassa kestävää maailmaa.

Paikallisten järjestöjen työ tavoittaa ja vahvistaa yhteisöjä, joita muu tuki ei saavuta, ja auttaa luomaan kehitystä, jossa kaikki ovat mukana. Kehitysrahoittajat tukevat paikallisia yrityksiä, jotka rakentavat ilmastokestävää taloutta, luovat työpaikkoja ja veropohjaa sekä tuottavat tavaroita ja palveluja muun muassa ruokaturvan parantamiseen ja asuinolojen kohentamiseen. Vaikuttavuussijoittaminen tavoittelee tuottojen ohella paikallisiin tarpeisiin vastaavia, kestäviä vaikutuksia. Siihen tarvitaan vahvaa paikallistuntemusta, jossa yhteistyö kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa on välttämätöntä.

Globaalit haasteet ovat monisyisiä ja parhaiden ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan kaikkia toimijoita. Siksi tarvitaan myös kehitysrahoituksen kohdentamista eri toimijoille tasapainoisessa suhteessa. On äärimmäisen tärkeää, että tuemme ja vahvistamme Suomen kansainvälistä läsnäoloa panostamalla johdonmukaisesti ja monipuolisesti pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön.

Juha-Erkki Mäntyniemi

toiminnanjohtaja, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry

Jaakko Kangasniemi

toimitusjohtaja, Finnfund

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide