Nälältä ei saa sulkea silmiä

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttamassa globaalin ruokakriisin. Jokapäiväiset valintamme ruokakaupassa ja ruokalautasella vaikuttavat sen ratkaisemiseen.

7.6. 2:00 | Päivitetty 7.6. 7:31

Vuosia sitten rippikoulussa keskustelimme erilaisista elämänvalinnoista ja peilasimme niitä kymmeneen käskyyn. Onko oikein varastaa? Onko oikein varastaa, jos on kateellinen toisen omaisuudesta? Onko oikein varastaa siltä, joka on varastanut sinulta? Onko oikein varastaa, jos on nälkä? Onko oikein varastaa, jos omilla lapsilla on nälkä?

Keskustelun edetessä havaitsimme, että vaikka varastaminen on väärin, silti moni meistä olisi valmis varastamaan viimeistään siinä vaiheessa, kun oma lapsi on nääntymässä nälkään.

Nuorten pohdinta on ollut mielessäni, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttamassa globaalin ruokakriisin. Se vaikuttaa erityisesti tilanteeseen hauraissa valtioissa, joiden ruokaturvaa koronaviruspandemia ja ilmastokriisi ovat horjuttaneet jo aiemmin.

Elintarvikkeiden tuotantoketjut takkuavat pandemian jäljiltä, ja ruoan hinta nousee edelleen. Ukraina ja Venäjä ovat suuria viljan, elintarvikkeiden ja lannoitteiden tuottajia. Monet haavoittuvassa asemassa olevat valtiot ovat riippuvaisia niiden vehnästä. Kuivuus ja puhtaan veden puute lisäävät ahdinkoa.

Maailman ruokaohjelman johtajan David Beasleyn mukaan 45 miljoonaa ihmistä on vaarassa ajautua nälänhätään (HS 25.5.). Nälkä aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta, vaarantaa lasten kasvun ja tappaa ihmisiä.

Globaalit ongelmat ovat kytköksissä toisiinsa ja eskaloituvat nopeasti. Kun nälänhätä syvenee, myös siirtolaisuuden määrä kasvaa. Sen seurauksena konfliktit ja epävarmuus lisääntyvät.

Ruokakriisistä ja sen seurausten aiheuttamasta epävakaudesta on tullut yksi sodankäynnin muoto. Nälänhädän lievittäminen ei ole kaikkien poliittinen intressi.

Ilmastokriisin, pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan rinnalla jokapäiväiset valintamme ruokakaupassa ja ruokalautasella vaikuttavat ruokakriisiin ja sen ratkaisemiseen. Maailman tulevaisuuden vuoksi meidän on onnistuttava muuttamaan tapojamme tuottaa ja kuluttaa ruokaa.

Leipä on yhteinen ja jaettava.

Euroopassa ruoka ei vielä ole loppumassa, mutta sen hinta nousee. Myös meillä hintojen nousu osuu ensimmäisenä niihin ihmisiin, joiden tilanne on ollut jo ennestään vaikea.

Myös ruoantuottajat ovat kohtuuttoman ahtaalla. Tukipaketti voi auttaa hetken. Meidän on oltava valmiita maksamaan enemmän lähellä turvallisesti tuotetusta ruoasta. Pitää olla hintataso, joka mahdollistaa kestävän tuotannon.

Yksi tapa vaikuttaa globaaliin ruokakriisiin olisi vähentää lihansyöntiä. Kun ajattelemme, että riittävä ruoka on jokaisen oikeus, lihansyönnin vähentäminen olisi yksi tärkeä askel. Vastuu vaikuttaa ja valita on meillä, joilla on siihen mahdollisuus.

Malleja ei tarvitse hakea kaukaa. Kun keskustelen maatilalla kasvaneen äitini kanssa ruokatottumuksista, puheessa toistuvat omavaraisuus ja kohtuullisuus. Lapsuudessa liha kuului juhliin ja erityisiin tilanteisiin. Yletön kuluttaminen, ruoalla mässäily tai ruoan heittäminen roskiin on lopulta aika lyhyt ja paikallinen osa ihmiskunnan historiaa.

Yltäkylläisyydessä arjen ja juhlan ero helposti liudentuu. Kulutamme itseämme ja maailmaa loppuun. Hyvään elämään tarvitaan erilaisten asioiden vuorottelua, työtä ja lepoa, toimeliaisuutta ja rauhaa. Tarvitaan tasapainoa, myös luonnon kanssa. Arjen yksinkertaistaminen ja kohtuullisuuden vaaliminen elämäntavoissa lisäävät hyvinvointia.

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut mullistavia seurauksia Euroopan turvallisuuspolitiikalle, mutta sillä voi olla mittakaavaltaan jopa suurempia globaaleja vaikutuksia, kun monelta voi loppua ruoka.

Nälkä ei ole väistämätön osa maailman elämää. Nälkä on globaali ongelma, johon on yhdessä etsittävä globaaleja ratkaisuja, mutta tärkeää on myös se, mitä teemme ja mitä lähellämme tapahtuu.

Leipä on yhteinen ja jaettava. Emme voi sulkea silmiämme siltä, että miljoonat näkevät nälkää. Emmekä siltä, mitä itse syömme ja miten kulutamme.

Kirjoittaja on Turun arkkihiippakunnan piispa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide