Ammattiliitot ajavat muidenkin kuin jäsentensä etuja

Suomen yleissitovuusjärjestelmä takaa sen, että liittojen neuvottelemat työehdot ja palkat tulevat kaikkien alalla työskentelevien työntekijöiden hyödyksi.

Kunta-alan työntekijöiden mielenilmaus Helsingissä 6. toukokuuta.

8.6. 2:00

Elina Seppälän kolumni (HS Visio 4.6.) ”Vanhentuneet liitot ajavat vain jäseniensä etuja” antoi vääristyneen kuvan tämän päivän ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta.

Ammattiliitot ajavat toki jäsentensä etuja. Suomen yleissitovuusjärjestelmä takaa kuitenkin sen, että liittojen neuvottelemat työehdot ja palkat tulevat kaikkien alalla työskentelevien työntekijöiden hyödyksi. Ei siis vain jäsenten, joiden jäsenmaksuilla toimintaa pyöritetään.

Sopimusjärjestelmään liittyvät asiat ovat monimutkaisia. Usein on niin, että sopimuskokonaisuuden ymmärtäminen ei asiaan vihkiytymättömälle ole aivan helppoa. Tämä näkyy työehtosopimuksista käytävässä julkisessa keskustelussa.

Se, että järjestelmää on vaikea ymmärtää, ei kuitenkaan tee siitä huonoa. Työelämä eri toimialoineen ja työpaikkoineen on kokonaisuus, jota olisi vaikea säädellä kattavasti kaikkia työpaikkoja samalla tavalla koskevalla lainsäädännöllä. Tässä apuun tulevat liittojen neuvottelemat työehtosopimukset ja niiden pohjalta solmittavat työpaikkakohtaiset paikalliset sopimukset. Ala- ja työpaikkakohtaiset tarpeet voidaan huomioida tavalla, joka lainsäätäjälle ei ole mahdollinen.

Valtakunnallisilla työehtosopimuksilla on sovittu muun muassa sellaisista palkansaajille tärkeistä asioista kuin vanhempainvapaan palkasta, lomarahasta ja vuorolisistä. Nämä eivät perustu lainsäädäntöön.

Liitot ja erityisesti niiden keskusjärjestöt edistävät työelämän kehittämistä laajasti myös lainsäädäntöpöydissä. Teemme työtä esimerkiksi sosiaaliturvan, tasa-arvon, työturvallisuuden ja talouspoliittisten kysymysten edistämiseksi. Työelämäkysymysten ammattilaisina osallistuminen lainsäädäntötyöhön onkin aivan keskeistä. Suomessa olisi mahdotonta säätää työelämää koskevia lakeja ilman työmarkkinaosapuolten osaamista.

Työehdoista neuvotteleminen on vaikeutunut.

Työnantajia edustavat järjestöt pyrkivät muokkaamaan työmarkkinajärjestelmää suuntaan, jonka avulla työehdoista sovitaan paikallisesti ja mielellään yksilötasolla. Tarkemmin katsottuna paikallisen sopimisen laajentamisella pyritään työehtojen minimitason heikentämiseen tai neuvottelukulttuurin pirstaloimiseen. On paljon työntekijöitä, jotka eivät voi neuvotella työehdoistaan yksin. Työnantajien saneluvallan lisääntyminen vaikeuttaakin juuri heikommassa työmarkkina-asemassa olevien asemaa.

Työehdoista neuvotteleminen on viime vuosina vaikeutunut. Alasta riippuen haasteet ovat erilaisia, mutta työnantajapuoli repii sopimusjärjestelmää tavalla tai toisella lähes kaikilla aloilla. Olemme kuluvalla neuvottelukierroksella nähneet, mihin järjestelmän murentaminen johtaa.

Ay-liikettä ei kannata leimata vanhaksi jääräksi siksi, että me uskomme edelleen yhdessä sopimiseen ja oikeudenmukaisen neuvottelukulttuurin ylläpitämiseen. Teemme työtä työntekijöiden toimeentulon ja hyvän työelämän eteen. Kannatamme koordinoitua sopimusjärjestelmää Suomen kilpailukyvyn ja hyvän talouskehityksen turvaamiseksi.

Karoliina Huovila

työmarkkinapäällikkö, SAK

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide