Nuoren urheilijan ulkonäköpaineet voivat vaarantaa terveyden

Urheilijoiden kohtaama kehon arvostelu on valitettavan yleistä.

19.6. 16:15

Suunnitelmat tuoda lasten fitnesskisat Suomeen kaatuivat toukokuussa murskakritiikin alle. Lasten fitnesskisoja vastustivat sekä useat lajin sisällä toimivat henkilöt että terveydenhuoltoa edustavat ammattilaiset. Fitnesskisoissa merkittävässä roolissa on kehon ja ulkonäön arvostelu tiettyjen kriteerien perusteella, eikä sitä pidetty sopivana kasvuikäisille lapsille ja nuorille. Kilpailukunnon tavoitteluun liittyvää tarkkaa harjoittelua ja kuuriluontoista, hetkittäin hyvin niukkaa ruokavaliota, joka voi johtaa pitkäaikaiseen energiavajeeseen, pidettiin myös ongelmallisena mallina lapsille.

Lasten fitnesskisoja ei näillä näkymin ole tulossa, ja hyvä niin. Fitnesskisoihin liittyvä keskustelu paljasti kuitenkin urheiluun liittyviä ongelmakohtia, jotka eivät rajoitu ainoastaan fitnesslajeihin. Haluaisimme muistuttaa lajista riippumatta kaikkia urheilun parissa toimivia seuraavista asioista.

Lasten ja nuorten kehotyytymättömyys on viime vuosina lisääntynyt osittain sosiaalisen median lisäämien ulkonäköpaineiden ja vertailemisen vuoksi. Etenkin nuorilla urheilijoilla tämä näkyy usein ahdistuksen ja epävarmuuden lisääntymisenä, kun kulttuurimme ulkonäköihanteet ovat ristiriidassa niin kehon luontaisen koon kuin eri urheilulajien kannalta optimaalisen kehon fysiikan kanssa.

Sosiaalisessa mediassa urheilijoiden kohtaama kehon arvostelu on valitettavan yleistä, mutta sitä tapahtuu myös muualla – niin lajin sisällä kuin ulkopuolistenkin toimesta. Pahimmillaan urheilijoiden menestymättömyyden syitä saatetaan julkisesti spekuloida kehon ulkomuodon perusteella.

Erilaiset syömisen häiriöt ovat urheilijoilla valitettavan yleisiä.

Arvostelu saattaa merkittävästi vaikuttaa urheilijoiden kehosuhteeseen: siihen minkälaisia ajatuksia, käsityksiä ja tunteita he liittävät omaan kehoonsa. Kehosuhteen haasteiden on taas todettu olevan voimakkaasti yhteydessä mielenterveyden ongelmiin, syömisen oireiluun ja syömishäiriöihin. Erilaiset syömisen häiriöt ovatkin urheilijoilla valitettavan yleisiä – urheilijan sukupuolesta, lajista ja iästä riippumatta.

Urheilijalla häiriintynyttä syömistä voi olla esimerkiksi äärimmäisen terveellisenä pidetyn ruokavalion noudattaminen, aterioiden väliin jättäminen, kaloreiden laskeminen tai tiettyjen ruoka-aineiden, kuten hiilihydraattien, karsiminen ruokavaliosta laihtumisen toivossa tai lihomisen pelossa. Häiriintyneeseen syömiseen voi liittyä myös ahmimista, salaa syömistä ja oksentamista tai muita kompensointikeinoja.

Syömisen häiriintyminen on aina haitallista. Lieviksikin määritellyissä tapauksissa energiansaanti on usein riittämätöntä, ja jo yksin sillä on suoria haitallisia vaikutuksia urheilijan terveyteen ja suorituskykyyn.

Urheilijan terveys, kehitys, suorituskyky ja palautuminen kärsivät, jos energiansaanti on puutteellista. Nuorilla urheilijoilla vaarantuvat myös normaali kasvu ja kehitys. Kehorauhan kunnioittaminen on siksi tärkeää kaikenikäisten urheilijoiden kohdalla, mutta erityisesti lasten ja nuorten urheilussa.

Katri Mikkilä

asiantuntija, Syömishäiriöliitto Syli ry

Maria Heikkilä

elintarviketieteiden tohtori

Enni-Maria Hietavala

liikuntatieteiden tohtori

Suomen urheiluravitsemuksen asiantuntijat Sura ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide