Ilman hiilinielua Suomen ilmastotavoitteet karkaavat kauas

Ilmastotavoitteidensa kunnianhimoisuutta mielellään esitellyt Suomi joutuu rakentamaan ilmastopolkunsa uudelleen.

16.6. 2:00 | Päivitetty 16.6. 6:11

Suomi on Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa julistanut pyrkivänsä maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Presidentti Sauli Niinistö kertoi puheenvuorossaan Glasgow’n ilmastokokouksessa marraskuussa 2021, että Suomi on ilmastotavoitteissa maailman kunnianhimoisimpia maita. Suomi aikoo olla hiilineutraali jo vuonna 2035.

Suomi on mielellään esiintynyt ilmastoasioissa mallioppilaana niin EU:ssa kuin maailmallakin.

Arvostelijoiden mielestä Suomen hiilineutraaliustavoite ei ole erityisen kunnianhimoinen, sillä Suomi ei joudu ponnistelemaan sen eteen kohtuuttomasti. Aivan kuten joku saattaa pärjätä koulussa hyvän muistinsa ansiosta, Suomellakin on ollut tehokas valttikortti käytössään.

Suomen suunnitelma on ollut 60 prosentin vähennys nykyisistä ilmastopäästöistä vuoteen 2035 mennessä. Loput 40 prosenttia oli tarkoitus häivyttää metsien hiilinielujen avulla. Se on iso etu, sillä viimeiset vähennettävät päästötonnit ovat aina niitä kalleimpia ja vaikeimpia.

Poliittisesti asetetun tavoitteen mukaan hiilinielun (nettonielun) pitäisi vuonna 2035 olla noin 21 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi muutettuna.

Tuo suunnitelma romuttui 25. toukokuuta. Silloin Tilastokeskus julkaisi pikaennakon vuoden 2021 kasvihuonekaasupäästöistä. Maankäyttösektorin nettonielu oli kadonnut, ensimmäistä kertaa ikinä. Sen tilalla oli päästöjä. Toisin sanoen kohtuullisen vaikuttava nettonielu oli muuttunut pienehköksi päästölähteeksi, saman kokoiseksi kuin jätteistä tulevat päästöt.

Nettonielun koko on 2000-luvulla kyllä heilahdellut: suurimmillaan nielu on ollut 33 miljoonaa tonnia (2009) ja pienimmillään 8 miljoonaa tonnia (2018). Mutta päästölähde se ei ole ollut milloinkaan.

Nielun katoaminen tarkoittaa, että tavoiteltu nettonielu (21 miljoonaa tonnia) onkin yhtäkkiä lähes kuusi kertaa kauempana kuin vielä vuosi sitten kuviteltiin. Luvut pikaennakosta tarkentuvat vielä, mutta päälaelleen heilahtanut asetelma tuskin kääntyy ennalleen.

Maankäyttösektorin sisällä muutos on tapahtunut ennen kaikkea metsämaalla. Pikaennakon mukaan metsien hiiltä sitova nielu oli viime vuonna enää neljännes siitä, mitä se oli ollut aiemmin.

Koko ajan on tiedetty, että hakkuut pienentävät metsien hiilinielua. Hallitus ei kuitenkaan ole suunnitellut puuttuvansa yksityisiin hakkuisiin, vaan hiilinielua on ajateltu vahvistaa toisentyyppisillä toimilla, esimerkiksi metsiä lannoittamalla ja joutomaita metsittämällä.

Runsaat hakkuumäärät ovat osaltaan syy metsien hiilinielun pienentymiseen. Viime vuonna hakkuita tehtiin lähes yhtä paljon kuin ennätysvuonna 2018.

Toisena tekijänä nielua kutisti metsien hidastunut kasvuvauhti. Kasvu on hidastunut etenkin mäntymetsissä ja etenkin Pohjois-Suomessa. Osin tämä oli odotettavissa (edellisellä mittausjaksolla mäntymetsien kasvu oli keskimääräistä nopeampaa), mutta osin syyt ovat hämärän peitossa.

Metsien kasvutahtiin on vaikea puuttua.

Mitä hallitus voi tehdä? Valtionmetsien hakkuisiin hallitus voisi halutessaan vaikuttaa suoraan. Paljon enemmän hakkuita tehdään kuitenkin yksityisten ihmisten ja yritysten metsissä, mihin vaikuttaminen on hitaampi ja vaikeampi tie.

Metsien kasvutahtiin taas on vaikea puuttua, kun edes syyt eivät vielä ole selvillä.

Mikä pahinta, hidastunut kasvuvauhti päivitetään takautuvasti tilastoihin. Se tarkoittaa, että takavuosienkin nielut voivat kutistua. Se tarkoittaa myös, että hallituksen poliittinen nielutavoite on yhä kauempana ja sinne pääseminen muuttuu entistä epätodennäköisemmäksi.

Suomi ei voi enää karauttaa ilmastomaaliin vanhoilla vahvuuksillaan. Mallioppilas joutuu nyt tosissaan pinnistelemään saavuttaakseen tavoitteensa.

Kirjoittaja on HS:n ympäristötuottaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide