Suurin osa potilaista hyötyy masennuslääkkeistä

Masennuksen tehoton hoito johtuu resurssipulasta. Hoitoon ei pääse tai hoito on puutteellista.

Moni joutuu odottamaan viikkoja päästäkseen puhumaan masennusoireistaan lääkärille.

15.6. 2:00

Helsingin Sanomat kirjoitti (6.6.) Soili Takkalasta, joka omiin kokemuksiinsa vedoten kyseenalaisti masennuslääkkeiden hyödyn masennuksen hoidossa.

Masennuksen lääkehoidossa on parantamisen varaa, mutta masennuslääkkeet itsessään ovat tutkitusti tehokkaita. Suurin osa potilaista hyötyy masennuslääkkeistä ja saa lievitystä oireisiinsa. Lääkehoito on sitä tärkeämpää, mitä vaikeammasta masennuksesta on kysymys. Vaikeassa tai psykoottisessa masennuksessa on aina syytä käyttää lääkehoitoa. Myös lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa lääkehoito yhdistettynä psykoterapiaan voi olla tehokkaampaa kuin pelkkä psykoterapia.

Masennuslääkkeitä on useita eri vaihtoehtoja, ja niiden annostelu on yksilöllistä. Kun potilaalle määrätään lääke, sen vaikuttavuutta tulisi seurata aktiivisesti. Jos lääke ei auta, se pitää vaihtaa tai yhdistää toiseen lääkkeeseen. Kaikki potilaat eivät hyödy lääkehoidosta. On myös olemassa niin sanottu lääkehoitoresistentti depressio, johon lääkehoito ei tehoa. Lääkityksen aloittaminen, muuttaminen ja lopettaminen pitää aina tehdä suunnitellusti potilaan tilanteen tuntevan lääkärin ohjeistuksella.

Lääkehoidon lisäksi tutkitusti tehokasta hoitoa ovat potilaan tilanteeseen sopiva psykoterapia ja tarpeelliseksi katsottu muu psykososiaalinen hoito, kuten erilaiset perheterapiat sekä ryhmämuotoiset ja luovat terapiat. Vaikeimmissa sairaustiloissa voidaan hyödyntää sähköhoitoa tai muita neuromodulaatiohoitoja kuten magneetti- tasavirtastimulaatio- ja ketamiinihoitoa. Tehokas hoito on yleensä yksilöllinen yhdistelmä erilaisia hoitomuotoja.

Lääkehoito on sitä tärkeämpää, mitä vaikeammasta masennuksesta on kysymys.

Masennuksen tehoton hoito ei johdu siitä, ettei toimivia lääkkeitä tai hoitoja olisi kehitetty. Ongelmat johtuvat resurssipulasta. Hoitoon ei pääse tai hoito on puutteellista. Moni joutuu odottamaan viikkoja päästäkseen lääkärin vastaanotolle puhumaan masennusoireistaan.

Ensikontaktin jälkeen jatkoaikoja ei usein ole riittävän tiheästi, eikä potilaan tilannetta seurata tarpeeksi tiiviisti. Esimerkiksi tehoton lääkehoito johtuu usein siitä, ettei potilasta tavata riittävän usein, jotta lääkitystä voidaan arvioida ja tarvittaessa muuttaa potilaalle sopivammaksi. Myös erilaista terapiaa, erityisesti varhaisvaiheen lyhytpsykoterapiaa, on liian vähän saatavilla julkisessa terveydenhuollosta.

Varhaisvaiheessa saatu tehokas hoito parantaisi sairauden ennustetta merkittävästi. Nyt monen sairaus pahenee tai jää hoitamatta siihen asti, että ihmisen toimintakyky heikkenee merkittävästi. Hoitamaton tai tehottomasti hoidettu masennus aiheuttaa kärsimystä masentuneelle ja usein myös hänen läheisilleen.

Jukka Kärkkäinen

lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri

psykiatrian vastuualuejohtaja

Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide