Ihmisoikeudet ovat osa Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria

Jotta rauha Euroopassa toteutuisi, on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota valtioiden sisäiseen ihmisoikeuskehitykseen.

11.6. 2:00

Toisen maailmansodan järisyttävien tuhojen jälkeen Eurooppa oli polvillaan. Piti pohtia, miten sama vältetään tulevaisuudessa. Tärkeä huomio oli, että valtioiden sisäinen autoritaarinen kehitys oli alkusoittoa niiden ulkopuolelle suuntautuvalle aggressiolle.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto oli tärkeä osa uutta eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria. Järjestön tavoitteena on lisätä yhteistyötä yhteisiin arvoihin perustuen. Jäsenvaltiot kehittivät järjestölle vaikutusvaltaiset sopimukset ja toimielimet, jotta maiden sisäinen ihmisoikeuskehitys etenisi ja konfliktit ehkäistäisiin. Euroopan ihmisoikeussopimus ja ihmisoikeustuomioistuin ovat olleet merkittävässä roolissa.

Nyt demokratia on ottanut Euroopassa takapakkia. Myös koronaviruspandemia on heikentänyt tilannetta. Taaksepäin on menty niin ihmisoikeuksissa, demokratiassa kuin oikeusvaltiokehityksessäkin. Ne kiinnittyvät toisiinsa. Demokratia ei toteudu ilman ihmisoikeuksia, kuten sananvapautta, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta sekä lehdistönvapautta. Aito demokratia vaatii pohjakseen toimivan oikeusvaltion, johon kuuluvat esimerkiksi oikeuslaitoksen riippumattomuus ja korruption kitkeminen.

Venäjä kelpaa tämän kolmiyhteyden rapautumisessa tikun nokkaan. Ukrainaan kohdistunutta aggressiota edelsi Venäjän sisäisen ihmisoikeustilanteen huonontuminen, joka kiihtyi kymmenisen vuotta sitten. Kansalaisjärjestöjä kuristavat agenttilait, sananvapauden heikennykset ja opposition kovakourainen kohtelu johtivat yhä yksiäänisempään näennäisdemokratiaan. Kehitys purkautui yli kahdeksan vuotta kestäneen ulkoisen aggression eskaloitumisena Ukrainassa.

Euroopan neuvosto on historian saatossa ollut Euroopan omatunto. Maaliskuussa tehty päätös lopettaa Venäjän 26 vuotta kestänyt jäsenyys oli ainoa mahdollinen.

Nyt Euroopan neuvoston ja jäsenmaiden kiireellisin tehtävä on tukea Ukrainaa maan julkisten demokraattisten instituutioiden ja oikeuslaitoksen toiminnan varmistamisessa. Nämä instituutiot luovat oikeusvaltion ja sitä myötä ihmisoikeuksien pohjan.

Päätös lopettaa Venäjän jäsenyys oli ainoa mahdollinen.

Lisäksi kansainvälisen yhteisön on varmistettava Venäjän vastuuvelvollisuus aloittamastaan hyökkäyssodasta. Tehtävä on vaikea, mutta tärkeä. Euroopan neuvosto antaa jo apua Ukrainan pääsyyttäjälle.

Silmiä ei saa ummistaa myöskään vaaratekijöiltä muualla Euroopassa. EU-maissakin on hallituksia, jotka eivät jaa aiemmin hyvin yksimielistä ajatusta ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion merkityksestä.

Euroopan neuvoston pääsihteeri soitti hälytyskelloja viime vuonna. Jäsenmaiden on otettava varoitukset vakavasti. Erityistä huomiota kaipaavat kansalaisyhteiskunnan vaientaminen, disinformaatio ja mediavapauden tukahduttaminen. Euroopan neuvoston tulee tarttua myös huonontuneeseen oikeusvaltiokehitykseen. EU tukeutuu Euroopan neuvoston työhön tällä saralla. Riippumattomista perustuslakiasiantuntijoista koostuva Venetsian toimikunta on maailman johtava oikeusvaltioperiaatteen edistäjä.

Euroopan neuvoston jäsenmaiden – niitä on nyt 46 – ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltiotilannetta on kyettävä arvioimaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Tähän tarvittaisiin uudenlaista maakohtaista monitorointia. Euroopan neuvoston on myös etsittävä uusia tapoja toimia jäsenmaiden ulkopuolella työskentelevien toimijoiden kanssa, joilla on Euroopan neuvoston kanssa yhteiset arvot. Esimerkiksi Venäjällä ja Valko-Venäjällä kansalaisjärjestöt, oppositio ja ihmisoikeuspuolustajat ovat räikeiden ihmisoikeusloukkausten kohteena.

Euroopan neuvosto ei ole ensisijaisesti turvallisuusjärjestö Etyjin tavoin, mutta se on päätöksentekokykyinen ja sen lukuisat sopimukset ja standardit ovat rauhan rakentamisen peruselementtejä. Niiden varaan voi rakentaa yhä vahvempaa järjestöä.

Euroopan neuvoston perusajatus on yhtä tärkeä kuin toisen maailmansodan jälkeen.

Nina Nordström ja Toni Sandell

Suurlähettiläs Nordström on Suomen pysyvä edustaja Euroopan neuvostossa Strasbourgissa. Sandell oli pysyvän edustajan sijainen 31.5. saakka.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide