Tehohoitoa annetaan siitä hyötyville

Tehohoitoon otetaan potilas, jolla on henkeä uhkaava elintoimintahäiriö, mutta realistiset mahdollisuudet toipua hoidon ansiosta.

13.6. 2:00

Martti Pärssinen on huolissaan (HS Mielipide 10.6.) siitä, pääsevätkö vakavasti sairaat koronapotilaat tehohoitoon.

Tehohoitoon otetaan potilas, jolla on henkeä uhkaava elintoimintahäiriö, mutta realistiset mahdollisuudet toipua hoidon ansiosta. Tehohoitoon ei pidä ryhtyä, jos kokonaisterveydentila on niin kehno, että hengityslaitehoito ja muut raskaat hoidot olisivat hyödyttömiä ja lisäisivät kuolevan potilaan loppuvaiheen kärsimyksiä. Hoitolinjoista päättää potilaan tilanteen tunteva lääkäri yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Tehohoitoon ottamisen kriteerit eivät ole Suomessa muuttuneet koronaepidemian aikana.

Koronaepidemiaan liittyvä kuolleisuus pysyi Suomessa vuosina 2020–2021 varsin vähäisenä. Tähän ovat vaikuttaneet tiukat yhteiskunnalliset rajoitustoimet etenkin epidemian ensimmäisen aallon aikana, sittemmin hyvälle tasolle saatu rokotekattavuus ja hyvälaatuinen sairaanhoito. Tärkeä alhaista kokonaiskuolleisuutta selittänyt tekijä on, että virus ei ennen viime talvea levinnyt laajamittaisesti hauraimman vanhusväestön parissa.

Herkästi tarttuva omikronvariantti on muuttanut tilanteen: sen leviämistä ei ole voitu estää, ja tämä hyväkuntoiselle useimmiten vaaraton virus on valitettavasti koitunut monelle iäkkäälle kohtalokkaaksi.

Matti Reinikainen

Suomen anestesiologiyhdistyksen puheenjohtaja

Mika Valtonen

Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja

Tero Varpula

vs. tehohoidon linjajohtaja, Hus

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide