Tietokirjallisuuden säilyttäminen vaatii aktiivisia tekoja

Tietokirjallisuuden vetovoiman romahtamiseen on monia syitä.

Kirjojen ja kävijöiden määrä laskee kirjastoissa.

15.6. 14:00

Kirjastonhoitaja ja kirjailija Maisku Myllymäki on huolissaan kirjojen asemasta, kun kirjakokoelmat supistuvat kirjahankintamäärärahojen pienentyessä (HS Kulttuuri 22.5.).

Tilanteeseen vaikuttaa myös se tehdäänkö uusia kirjoja. Miten käy tietokirjoille? Katson, että tietokirjallisuudella on kaksi mahdollisuutta menestyä ja kaksi mahdollisuutta menehtyä lähivuosina.

Ensimmäisessä tulevaisuuskuvassa ei-fiktiivinen kirjallisuus jatkaa nykyisten käytäntöjen varassa. Tämä vaihtoehto näivettää vähitellen tietokirjallisuuden. Uskon, että seuraavan kymmenen vuoden aikana muut tietolähteet pitkälti korvaavat perinteisiin kirjoihin (paperikirjat ja sähkökirjat) perustuvan tietokirjallisuuden. Asiaan vaikuttaa myös ikäpolvien muutos eli kirjallisuuden lukemisen merkittävä väheneminen etenkin 1990-luvulla ja myöhemmin syntyneillä.

Toisessa skenaariossa tietokirjallisuuden lukijakunta supistuu ja itsenäiset tietokirjat katoavat. Tietokirjallisuuden vetovoiman romahtamiseen on monia syitä. Tietokirjat eivät tyydytä huvittelun ja uusien elämysten tarvetta. Kun suomalaiset 2020-luvun loppupuolella haluavat tietoa, he käyttävät pääasiallisesti digitaalista verkkoaineistoa. Tietokirjallisuus menettää asemansa myös taloudellisista syistä: kaupallisten kustantajien ei kannata tuottaa sitä.

Kolmannessa mallissa tietokirjallisuus hybridisoituu eli yhdistää vähintään kahta ainesta. Rajat suhteessa fiktiiviseen kirjallisuuteen ja mediateksteihin rapautuvat. Tässä kirjoittamisen tavassa kirjoittajan ääni ja tarinointitaito painottuvat. Tietokirjallisuus niveltyy myös yhä enemmän olemassa olevan digitaalisen verkkoaineiston kanssa. Hybridimalli taannee tietokirjallisuuden melko vahvan aseman myös 2030-luvulle tultaessa.

Neljännessä skenaariossa ei-fiktiivinen tietokirjallisuus nostaa arvoaan. Tähän on löydettävissä ainakin kolme syytä: 1) työelämän tarpeet (esimerkiksi yleissivistyksen tarve), 2) keskustelu totuudesta ja 3) ihmisten uudet elämänvalinnat ja arvostukset (muun muassa vapaa-ajan lisääntyminen).

Mitä tulisi tehdä, jotta suomalainen tietokirjallisuus eläisi ja voisi hyvin myös seuraavan kymmenen vuoden aikana?

Ilkka Pirttilä

dosentti, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide