Vieraskieliselle poliittiselle viestinnälle ei ole tarvetta

Maahanmuuttajat integroituvat politiikkaan kansalliskielien avulla.

16.6. 2:00

Janne Väistö ja Sini Ruohonen kirjoittivat maahanmuuttajien osallistamisesta politiikkaan (HS Vieraskynä 10.6.). Tavoite on tärkeä. Siksi ratkaisut tulisikin harkita huolella. Kirjoituksessa ehdotettiin muun muassa vaaliohjelmien ja puolueiden viestintämateriaalien tuottamista monikielisesti eli vieraskielisenä julkisella rahalla.

Ehdotus perustuu sille oletukselle, että merkittävä osa Suomessa asuvista vieraskielisistä ei puhuisi suomea tai ruotsia riittävästi pystyäkseen osallistumaan politiikkaan. Tilastojen valossa tämä ei näytä todennäköiseltä. Maassamme asui vuoden 2020 lopussa 336 000 äänestysikäistä, äidinkielekseen vieraan kielen ilmoittanutta henkilöä, joista Suomen kansalaisia 117 000 henkilöä. Kaikki Suomen kansalaisuuden saaneethan ovat suomen tai ruotsin kielen taitoisia. Heidän lisäkseen merkittävä osa muistakin vieraskielisistä, Suomessa pysyvästi asuvista ulkomaan kansalaisista osaa hyvin suomea tai ruotsia.

Tuoreessa valtioneuvoston kansalliskielistrategiassa linjataan, että kansalliskielten oppiminen on välttämätön osa suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista. Siten tulevaisuudessakaan ei ole tarvetta vieraskieliselle poliittiselle toiminnalle ja viestinnälle.

On muistettava, että poliittinen toiminta ei ole vain vaaleja, vaaliohjelmia ja äänestämistä. Se on oleellisesti myös kommunikointia kollegoiden, virkamiesten, asiantuntijoiden ja äänestäjien kanssa sekä päätöksentekoa. Sen tärkeänä perustana ovat yhteiset, omat kielemme suomi ja ruotsi.

Tehokas tapa vahvistaa maahanmuuttajien integraatiota yhteiskuntaan ja politiikkaan on ohjata riittävät resurssit suomen ja ruotsin kielen oppimiseen. Yhteiskunnan toimintojen ja palveluiden laajamittainen tarjoaminen vierailla kielillä sen sijaan hidastaisi kansalliskielten oppimista ja olisi iso karhunpalvelus maahanmuuttajille itselleen.

Marja Alkio

puheenjohtaja, Oma kieli ry – Eget språk rf

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide