Ukrainassa seksuaaliväkivaltaa kohdanneet tarvitsevat lisää apua

Suomen on otettava nykyistä vahvempi rooli sotaa paenneiden naisten ihmisoikeuksien turvaamisessa EU-alueella.

17.6. 2:00

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä arviolta 14 miljoonaa ukrainalaista on joutunut pakenemaan kodeistaan. Heistä noin kuusi miljoonaa on etsinyt turvaa muista maista.

Monilla Ukrainasta paenneilla on raskaita kokemuksia väkivallan uhriksi joutumisesta tai väkivallan todistamisesta. Eri raporttien mukaan Venäjän joukkojen raakalaismaiset teot ovat sisältäneet siviilien joukkosurmien lisäksi joukkoraiskauksia, kiduttamista, häpäisyä ja väkivallalla kiristämistä.

Venäläisten sotilaiden tekemästä järjestelmällisestä seksuaaliväkivallasta on jo valtavasti todisteita. Oslolaisen Prio-rauhantutkimusinstituutin ja ukrainalaisten järjestöjen toteuttaman tutkimuksen mukaan 93 prosenttia ukrainalaisista on kuullut venäläisten sotilaiden tekemään seksuaaliväkivaltaan liittyvistä sotarikoksista tai todistanut niitä itse. Ja 20 prosenttia tuntee henkilökohtaisesti jonkun, joka on joutunut seksuaaliväkivallan uhriksi.

Ukrainasta pakoon lähteneet ovat hyvin haavoittuvassa asemassa. Vastaanottajamaiden ja kansainvälisen yhteisön vastuulla on varmistaa, että sotaa pakeneville ihmisille taataan pääsy tarvittaviin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin. Niihin kuuluvat muun muassa tuen ja tiedon tarjoaminen, ehkäisy, hoito raskauden ja synnytyksen aikana, abortti sekä seksitautien testaaminen ja hoito.

Kyse on äärimmäisen tärkeistä palveluista kaikille niitä tarvitseville, mutta erityisesti seksuaaliväkivaltaa kokeneille.

Suuri osa sotaa pakenevista ihmisistä hakee turvaa Ukrainan naapurimaista. Yli 3,4 miljoonaa Ukrainasta paennutta ihmistä on päätynyt Puolaan, jossa joitain seksuaaliterveyspalveluja on erittäin vaikea saada lainsäädännön ja puutteellisten käytäntöjen takia.

Puolan aborttilaki on yksi maailman tiukimmista. Aborttipalveluita tarjoava terveydenhoitohenkilökunta voidaan tuomita vuosiksi vankeuteen. Parhaillaan oikeudenkäyntiä odottaa puolalainen lääkäri, joka oli tarjonnut aborttilääkitystä lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle naiselle tämän pyynnöstä.

Puolassa abortin saaminen on tehty lähes mahdottomaksi myös raiskatuille naisille. Luvan saadakseen raskaana olevan pitäisi käydä läpi raskas ja pitkä oikeusprosessi ja esittää painavia todisteita pyyntönsä tueksi.

Raiskatun on lähes mahdotonta saada aborttia Puolassa.

Tiettävästi yhdelläkään Ukrainasta Puolaan paenneella ei ole ollut voimia aloittaa tällaista oikeustaistelua. Maassa toimii kuitenkin järjestöjä, jotka yrittävät eri tavoin auttaa traumatisoituneita naisia ja tyttöjä esimerkiksi lähettämällä heille tunnistamattomissa pakkauksissa aborttilääkkeitä tai järjestämällä heille matkan sellaiseen maahan, jossa abortti on laillinen.

Suomi on profiloitunut vahvana seksuaalioikeuksien puolustajana ja toiminut näkyvästi kansainvälisessä yhteisössä edistäessään jokaisen oikeutta omaan kehoonsa.

Tämä on nyt tärkeämpää kuin ehkä koskaan. Jokaisen EU-maan tulee toimia ihmisoikeussitoumusten mukaisesti. Suomenkin tulee työskennellä tämän varmistamiseksi sekä EU:n kautta että kahdenvälisesti.

Puolalta on vaadittava lakien pikaista muuttamista. YK:n ihmisoikeusneuvoston alainen asiantuntijakomitea korosti jo vuonna 2019 julkilausumassaan, että turvallinen abortti on oleellinen osa naisten oikeutta elämään. Maailman terveysjärjestön WHO:n maaliskuussa julkaiseman ohjeistuksen mukaan kaikkien maiden on turvattava lailla oikeus aborttiin jokaiselle sitä haluavalle.

Seksuaaliterveyspalvelut ovat universaaleja ihmisoikeuksia myös sodan aikana. Palvelujen tarjoamisen laiminlyöminen aiheuttaa mittaamatonta inhimillistä kärsimystä jo valmiiksi traumatisoituneille naisille ja tytöille.

Suomen pitää huolehtia entistä aktiivisemmin Ukrainan sotaa pakenevien seksuaalioikeuksien toteutumisesta ja seksuaaliterveyspalvelujen saannista. Suomen on varmistettava, että jokainen EU-maa sitoutuu unionin perusarvojen kunnioittamiseen ja edistämiseen.

Saara Hyrkkö ja Elina Korhonen

Hyrkkö on kansanedustaja (vihr). Korhonen on kansainvälisten asioiden johtaja Väestöliitossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide