Lapset ja nuoret täytyy saada lukemaan vaikka pakolla – Joka seitsemäs ysiluokkalainen lukee jo niin kehnosti, että se vaikeuttaa pärjäämistä

Vaikka suomalaisnuoret sijoittuvat lukutaidollaan Pisa-vertailussa yhä kärkikastiin, heikkoja lukijoita on aiempaa enemmän.

20.6. 2:00 | Päivitetty 20.6. 9:23

Suomalaisten lasten lukutaito on rapistunut hiljalleen, vaikka ysiluokkalaisten kansainvälisessä Pisa-vertailussa sijoituksemme on yhä erinomainen.

Heikkojen lukijoiden osuus on kuitenkin kasvanut, ja se huolestuttaa asiantuntijoita. Noin joka seitsemäs peruskoulun päättävä suomalaisnuori lukee jo niin kehnosti, että se vaikeuttaa pärjäämistä opiskelussa ja yhteiskunnassa laajemminkin.

Erityisen huolestuttavana Pisa-tuloksia ruotineet asiantuntijat pitävät tätä: pojista lähemmäs kaksi kolmasosaa ilmoittaa lukevansa vain silloin, kun on pakko. Tytöistä näin vastaa neljä kymmenestä. Tuoreimmat tulokset pohjautuvat vuoden 2018 testeihin ja kyselyihin, joissa vastahakoisia lukijoita oli selvästi enemmän kuin vuonna 2009.

Yhtä syytä lukutaidon vähittäiseen rapautumiseen ei ole. Se on joka tapauksessa tapahtunut aikana, jolloin älylaitteiden käyttö on haukannut ison osan niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin vapaa-ajasta.

Sosiaalinen media ja pelit tarjoavat nopeaa ja koukuttavaa viihdykettä helpossa muodossa, lukeminen taas vaatii opetteluvaiheessa erityistä ponnistelua. On helppo tajuta, miksi kirjat ja lehdet häviävät muille viihdykkeille, vaikka vanhempi lukemiseen kuinka kannustaisi.

Valtaosa pojista lukee vain pakon edessä.

Nykyinen peruskoulu painottaa laaja-alaisen osaamisen taitoja. Ne ovat tärkeitä, mutta koulun kannattaisi panostaa myös perinteiseen leipälajiinsa lukutaitoon entistä vahvemmin nyt, kun vapaa-ajan lukuharrastus hiipuu. Vahva ja kriittinen lukutaito on monen muunkin taidon edellytys.

Oma kuopukseni päätti juuri alakoulun. Hän on kasvanut maailmaan, jossa älypuhelimet ovat osa jo ekaluokkalaistenkin arkea. Hän on myös kuulunut siihen joukkoon, joka lukee lähinnä silloin on pakko.

Ensimmäisillä luokilla pakkoa oli melko vähän: 15–20 minuutin lukuläksyjä aika ajoin. Neljännellä luokalla opettaja sitten ilmoitti, että kaikkien pitää suorittaa lukudiplomi, peruskouluissa vaihtelevasti käytetty ja kullekin ikätasolle räätälöity kirjapaketti.

Kun noin yhdeksän kuukauden aikana oli luettava kaksitoista kirjaa, lukemiseen oli pakko käyttää säännöllisesti edes jonkin verran vapaa-aikaa. Ja kun sama käytäntö jatkui alakoulun lopuillakin luokilla, lukeminen alkoi myös aidosti kiinnostaa. Nyt lapsi tarttuu kirjaan muutenkin kuin pakon edessä.

Kaikkia pakko ei motivoi, mutta moniin alakoululaisiin se tehoaa. Juuri silloin rakentuu vahvan lukutaidon pohja.

Kirjoittaja on HS:n tiedetoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide