Eläkkeelle siirtyminen on tabu monella työpaikalla

Johtamiskäytännöt nuupahtavat eläkeiän kynnyksellä. Kokeneen työntekijän arvoa ei tunnusteta.

18.6. 2:00

Ikään perustuva vanhuuseläkemalli nakertaa työnteon perusteita työuran loppupuolella. Lähestyvä eläkeikä luo odottavan tunnelman. Maaginen ikäraja on ovella, ja työntekijän on helppo asemoida itsensä lähtijäksi, jos työyhteisö ja esihenkilökin jättäytyvät välinpitämättömään, odottavaan tilaan. Eläkkeelle siirtyminen on työpaikalla tietynlainen tabu.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ja tutkimuskeskus Laboren yhteistutkimuksessa todetaan, että vuoden 2005 eläkeuudistuksessa käyttöön otetusta 63 vuoden eläkeiästä tuli uusi normi, jonka suuret ikäluokat omivat.

Tähän on kaksi syytä: suomalainen yhteiskunta loi työttömyys- ja eläkeputkilla, saneerauksilla ja irtisanomisilla aikoinaan varhaisen työstä poistumisen odotteen. Ajateltiin, että on reilua jättää työt nuoremmille.

Jokainen lähtijä jättää perinnön.

Toinen syy löytyy työpaikoilta: kokeneen työntekijän tuli perustella ja selitellä, miksi hän ei lähdekään heti, kun eläkeovi raottuu. Vanhojen ei haluttu jatkavan. Ihminen aistii työpaikan tunnelman ja tekee herkästi omat johtopäätökset. Miksi jatkaa työssä, kun eläke mahdollistaa kunniallisen reitin ulos työelämästä?

Johtamiskäytännöt nuupahtavat eläkeiän kynnyksellä, kun tavoite siirtyy työstä eläkkeeseen. Kokeneen työntekijän arvoa ei tunnusteta, vaikka hän olisi työpaikkansa työmyyrä, tietopankki ja stabilisaattori. Tavoitteita ei aseteta, ja päämääräkin liukuu sinne ”ansaituille eläkepäiville”, mitä lähtökahveilla sitten korostetaan ja toistellaan.

Vaikka eläkeikä on noussut ja eläkkeelle jäädään myöhemmin, työuran loppuvaihe ja myös ensimmäiset eläkevuodet tulee ottaa uuteen tarkasteluun. Tarvitaan uutta johtamisen mallia, jotta kokeneiden merkittävä työvoima- ja osaamisreservi saadaan käyttöön.

Esihenkilön ja työntekijän välinen aktiivinen vuorovaikutus on avain laadukkaalle, tavoitteelliselle ja pitkälle työuralle. Tämä luottamussuhde kantaa hedelmää eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin: esihenkilön on helppo ottaa yhteyttä ja tarjota työtä. Vaikka työnteon velvoitetta ei ole, monet eläkeläiset ilahtuvat ja vastaavat myönteisesti.

Työntekijä tulee kohdata yksilöllisesti ja arvostavasti ja löytää se tavoitteellinen työnteon malli, joka hyödyntää hänen osaamistaan ja ottaa huomioon myös tiedon jakamisen. Jokainen lähtijä jättää perinnön. Työpaikat, joissa tämä on oivallettu, ovat tulevaisuuden menestyjiä.

Marketta Rantama

yrittäjä, ikäjohtamisen asiantuntija, Kuopio

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide