Onko opettajilla aikaa nuorille?

Suorituskeskeisyys ei saa ajaa hyvinvoinnin edelle ja määrittää liiaksi opiskelua.

20.6. 2:00 | Päivitetty 20.6. 8:55

Aiemmin 16-vuotias pohti oman alansa valintaa, kavereita ja tavallisia tulevaisuutta koskevia asioita. Nyt ilmastokriisi, koronaviruspandemia ja Ukrainan sota ovat lisänneet nuorten kuormitusta. Ei ihme, jos oman paikan löytäminen herättää kysymyksiä.

Koulutuspolitiikkaamme on viime vuosina leimannut suorituskeskeisyys. Se ei kuitenkaan saa ajaa hyvinvoinnin edelle ja määrittää liiaksi opiskelua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koulutusterveyskyselyn tulokset huolestuttavat. Esimerkiksi ammattiin opiskelevien ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet.

Olen halunnut löytää keinoja lisätä opettajien työrauhaa, jotta he voivat tukea nuoren aikuiseksi kasvamista. Saan paljon viestejä siitä, että ammatillisen koulutuksen rahoitus ohjaa mekaanisesti tulosten tekemiseen: mitä nopeammin tutkintoja ja tutkinnon osia tehdään, sitä enemmän järjestäjä saa rahoitusta. En usko, että oman polun etsimiselle jää riittävästi tilaa. Vaikka ammatillisen koulutuksen ydintehtävä on opettaa ammatillista osaamista, kasvatustehtävä on yhtä tärkeä.

Nyt lausunnolla on hallituksen esitysluonnos, jolla muun muassa parannettaisiin ammatillisen koulutuksen rahoituksen tarkoituksenmukaisuutta. Rahoitus jaettaisiin jatkossa oppivelvollisten ja jatkuvan oppimisen kohderyhmiin. Oppivelvollisilla rahoituksen suorituspainotteisuutta vähennettäisiin, jotta mahdollisuudet tukea nuorta aikuisuuteen siirtymisessä paranisivat. Oppivelvollisilla rahoitus määräytyisi sen mukaan, paljonko heitä oppilaitoksessa opiskelee. Aikuisilla taas rahoituksessa keskeistä olisi edelleenkin tutkinnon osien tuottama rahoitus.

Toivon laajaa keskustelua tavoista, joilla nuoria voidaan tukea. Lausunnolla oleva ehdotus on yksi keino tähän. Kyse on viime kädessä arvovalinnoista. Miten tuemme jokaista löytämään oman paikkansa?

Li Andersson

opetusministeri (vas)

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide