Jokaista turvaa hakevaa lasta on kohdeltava yhdenvertaisesti

Sota rikkoo aivan erityisesti lapsen oikeuksia. Jokaisella lapsella on oikeus olla turvassa.

20.6. 2:00

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt yli kolme kuukautta. Näiden kuukausien aikana kodeistaan paenneita ihmisiä on yli 14 miljoonaa. Maasta paenneista yli 6,8 miljoonasta ihmisestä puolet on lapsia.

Sodat vaarantavat jatkuvasti maailmassa miljoonien lasten tulevaisuuden. Sota rikkoo aivan erityisesti lapsen oikeuksia. Jokaisella lapsella on oikeus olla turvassa. Pakolaisuudessa elävien lasten tilanne ja erityistarpeet on tunnistettu nyt ehkä paremmin kuin koskaan.

Ukrainasta paenneiden lasten avun tarpeisiin on nopeasti lähdetty vastaamaan niin valtion, kuntien, kolmannen sektorin kuin yksityishenkilöidenkin toimesta. Samaan aikaan olisi muistettava, että maailmassa on lukuisa määrä muitakin kriisejä ja väkivaltaisia konflikteja, jotka pakottavat lapset pakenemaan kodeistaan ja kotimaistaan. Nämä kriisit saattavat näkyä pakolaisuutena myös Suomessa.

Eduskunnassa käydään parhaillaan keskustelua siitä, voisiko Suomi joissain tilanteissa kieltäytyä vastaanottamasta kansainvälistä suojelua hakevia. Akuuttiin hätään vastaaminen ja suojelu on ensisijaista, ja avun saaminen taataan jokaiselle myös ihmisoikeussopimuksissa.

Apua järjestettäessä on huolehdittava erityisesti haavoittuvaisimmassa asemassa olevista lapsista, kuten lastensuojelun asiakkaana olevista lapsista tai vammaisista lapsista. Lapsuus on ainutkertainen ajanjakso ja aikuisten tehtävä on turvata se jokaiselle lapselle.

Suomen on kohdeltava jokaista turvaa ja suojelua hakevaa lasta yhdenvertaisesti. YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että pakolaislapselle on taattava suojelu ja humanitaarinen apu. Peräänkuulutamme, että kaikessa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa on pidettävä kirkkaana mielessä ihmisoikeussopimukset sekä arvioitava lapsivaikutukset. Lasten ja perheiden palveluissa on varmistettava, että kaikki turvaa hakeneet pääsevät yhdenvertaisesti kunnissa palveluiden piiriin. Myös pidemmän aikavälin suunnitelmat lasten ja perheiden hyväksi sekä psykososiaalinen tuki tulee järjestää. Järjestöillä on antaa paljon osaamista tähän.

Järjestöt ovat toimineet aktiivisesti valtionhallinnon rinnalla ratkomassa viime vuosien haasteita, jotka edellyttävät nopeaa reagointia. Edelleen on hyvä pitää huolta siitä, että tiivis yhteistyö eri sektoreiden välillä säilyy ja toimii. Hyvää yhteistyötä luovia rakenteita tulee vaalia muutoinkin kuin poikkeustilanteissa.

Tuula Ylänne

projektipäällikkö, SOS-Lapsikylä

Laura Holmi

erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Eveliina Viitanen

erityisasiantuntija, Pelastakaa Lapset ry

Eevamaija Paljakka

vaikuttamistyön asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide