Miltä Suomen tilanne näytti Bilderberg-kokouksessa?

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi osallistui ensimmäistä kertaa Bilderberg-kokoukseen kesäkuun alussa Washingtonissa. Hän kertoo kolumnissaan, millaiselta Suomen turvallisuustilanne näytti kansainvälisessä tapaamisessa Venäjän hyökkäyssodan alkamisen ja Suomen Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen.

19.6. 2:00 | Päivitetty 19.6. 7:28

Washingtonilaiseen hotelliin saapui kaksi viikkoa sitten yhteensä 120 eurooppalaista ja amerikkalaista poliitikkoa, virkamiestä, yritysjohtajaa ja toimittajaa Bilderberg-tapaamiseen. Kokousta oli jouduttu siirtämään kahden vuoden ajan pandemian takia. Nyt tilaisuus osui poikkeuksellisen mielenkiintoiseen aikaan, sillä Suomi ja Ruotsi olivat jättäneet Nato-hakemuksena vain paria viikkoa aikaisemmin.

Osallistuin tähän suljettuun kokoukseen ensimmäistä kertaa. Lähdin selvittämään, millaiselta Suomen turvallisuustilanne näyttää maailmalta käsin. Muun muassa Ukraina, Venäjä ja Nato olivat tilaisuuden keskustelulistalla. Järjestäjät julkaisivat sen yhdessä osallistujaluettelon kanssa kokouksen alkaessa. Suomesta paikalla olivat niin ikään pääministeri Sanna Marin (sd) ja Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen.

Kokouksessa noudatettiin niin sanottua Chatham House -sääntöä, eli osanottajat voivat hyödyntää saamiaan tietoja, mutta niin, ettei puhuja tai hänen organisaationsa tule asiayhteydessä esiin. Säännöllä on hyvät ja huonot puolensa. Avoimuuden puute luo kokouksen ympärille tarpeettoman salamyhkäisen vaikutelman. Toisaalta merkittävissä johtotehtävissä olevat ihmiset kokevat voivansa puhua asioista suoremmin ja laajemmin verrattuna julkisiin tilaisuuksiin.

Keskustelin Turkin luomasta ongelmasta useiden kymmenien asiantuntijoiden kanssa. Heistä vain yksi piti mahdollisena, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan käyttäisi lopulta veto-oikeutta estääkseen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Pikemminkin Turkin nähtiin rakentavan painetta kohti kesäkuun lopussa järjestettävää Madridin Nato-huippukokousta. Tilanne tuskin ratkeaisi vielä silloin.

”Tässä voi mennä viikkoja tai vaikkapa kolmetoista kuukautta, kuten Pohjois-Makedonian Nato-prosessissa kesti”, arvioi eräs osallistujista.

Viesti oli Suomen ja Ruotsin suuntaan rauhoitteleva. Jos Turkki todella yrittäisi estää sotilasliiton laajentumisen, kyse olisi koko Naton olemassaoloa ja sen avoimien ovien politiikkaa ravistelevasta kriisistä. Sellaista eivät isot Nato-maat antaisi tapahtua etenkään juuri nyt. Erdoğan siis käsikirjoittaa turkkilaiselle kotiyleisölle suunnattua näytelmää, jossa hän yrittää paikata heikentynyttä kannatustaan ennen ensi kesän vaaleja. Tilanne ratkeaa, mutta siihen voi kulua aikaa.

Suomeen tuskin kohdistuu vakavia sotilaallisia turvallisuusriskejä jäsenyysneuvottelujen aikana. Venäjä voi yrittää tehdä hybridioperaatioita ja esimerkiksi loukata Suomen ilmatilaa, mutta suurempiin toimiin sillä tuskin on toistaiseksi halua tai kykyä, kuuluivat arviot.

Pohdinnat sodan kestosta olivat melko epävarmoja ja poikkesivat toisistaan hyvinkin paljon. Synkimpien näkemysten mukaan edes mahdollinen tulitauko tai rauhanprosessi ei toisi ratkaisua. Presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä voisi kerätä sotilaallisesti voimia ja yrittää vallata koko Ukrainan joidenkin vuosien päästä uudestaan.

Vuosittaiset Bilderberg-kokoukset alkoivat keskellä kylmää sotaa vuonna 1954, kun joukko poliitikkoja ja yritysjohtajia halusi lujittaa yhteistyötä läntisen Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Venäjän hyökkäyssodan takia keskustelut saattoivat nyt muistuttaa enemmän niitä kokouksia, joiden aikana Neuvostoliitto oli vielä olemassa ja rautaesirippu jakoi Keski-Euroopan kahtia.

Äänenpainot olivat hyvin huolestuneita sekä sodasta että sen vaikutuksista muun muassa maailman ruokatilanteeseen. Suomen kuitenkin arvioitiin pärjäävän nykyisessä vaikeassa tilanteessa hyvin. Merkillepantavaa oli se, että monet osallistujat kuvailivat Suomen liittoutumattomuuden aikaa menestyksenä.

”Suomi ei tehnyt kompromisseja puolustuksessaan kylmän sodan aikana eikä sen jälkeisinä vuosikymmeninä. Sen takia Venäjä ei uhkaa teitä nyt, eikä myöskään tulevaisuudessa Naton jäsenenä”, eräs osallistuja kiteytti.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide