Korkeakoulujen opiskelijavalintaa pitää taas rukata

21.6. 2:00

Keskisuomalainen ruotii kaksi vuotta sitten uudistettua korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmää.

”Nyt suurin osa hakijoista valitaan todistusten perusteella. Pääsykokeet säilyivät, mutta niistä tuli toissijaisempi väylä opintoihin.”

”Uudistuksen tavoitteena oli saada uudet ylioppilaat heti opintoihin kiinni. Tässä tavoitteessa on onnistuttu. –­– Uudistus ei kuitenkaan ole lisännyt sosiaalista liikkuvuutta. Sen sijaan opintojen vaihtoruljanssia se on lisännyt, sillä todistusvalinta tekee hakemisesta helpompaa. Entistä useampi jo paikan saanut hakee uudelleen toista opiskelupaikkaa, vaikka tällaista liikehdintää on haluttu karsia. Hutivalintoihin on oltava mahdollisuus, mutta ikävimmillään ne vievät paikan toiselta, alasta aidosti kiinnostuneelta hakijalta.”

”Uudistusta on aiheellisesti kritisoitu siitä, että pitkä matematiikka on pisteytetty korkealle todistusvalinnan kriteereissä. Esimerkiksi yhteiskuntatieteelliseen tai historiaan hakeva on saanut vähemmän pisteitä yhteiskuntaopin ja historian arvosanoista kuin pitkästä matematiikasta. Tähän ongelmaan saataneen korjaus kolmen vuoden kuluttua.”

”Samaan aikaan kun todistusvalinta on korostunut korkeakoulujen sisäänpääsyssä, on toisaalta luotu lisää erilaisia muita väyliä opiskelupaikan saamiseksi. Avoimen yliopiston väylää on kehitetty ja selkiytetty, mikä on tervetullutta. Avoimen yliopiston koulutus on maksullista. Siksi tämän väylän merkittävä kasvattaminen saattaisi entisestään korostaa korkeakoulutuksen periytymistä: korkeakouluihin hakeudutaan ylemmistä sosiaaliluokista.”

”Valintauudistuksen tavoitteena oli vähentää pääsykokeiden roolia – ja päästä niistä jopa eroon. Pyrkimyksessä on menty liian pitkälle. Myös muilla kuin huipputodistuksen omaavilla hakijoilla on oltava tasa-arvoinen mahdollisuus pyrkiä korkeakoulutukseen.”

”Pääsykokeiden kautta opiskelupaikan saaneiden osuutta tulisi lisätä ja todistusvalinnan kautta sisäänotettujen osuutta olisi vara pienentää.”

Karjalainen kertoo, että Tilastokeskuksen tammikuun aluevaaleista tekemän analyysin mukaan etenkin nuoret miehet olivat äänestäjinä passiivisia ja laiskoja.

”Koska nykynuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä, on mietittävä kaikki keinot, kuinka saadaan nuoret miehet osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.”

”Kuntavaalit ovat aidosti lähivaalit, koska kunnissa päätetään nuoria koskevista asioista. –­– Äänestämisen ikärajaa on laskettava kuntavaaleihin, vaikka nuorten äänestysaktiivisuus aluevaaleissa ei siihen rohkaisekaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide