Suomi potkaisi Nato-oven auki

On hämmästyttävää, kuinka vähän strategista viestintää tai suostuttelua Suomen matkalla kohti länttä on tarvittu.

21.6. 2:00

Alkukeväästä 2020 valtio toisensa jälkeen lukitsi yhteiskuntaansa koronakriisin seurauksena. Kaikkialla ihmiset joutuivat sopeutumaan siihen, että vapaata liikkumista ja kanssakäymistä rajoitettiin. Digietäilystä tuli uusi normaali. Jouduimme kehittämään sietokykyä, jolle näyttää olevan yhä enemmän tarvetta.

Läntinen maailma heräsi hiihtoladuillaan ja aurinkotuoleissaan siihen, että Ukraina joutui brutaalin tuhoamissodan kohteeksi, kun presidentti Vladimir Putinin harhaisuus puhkesi akuutiksi.

Vihreäsilmäisimmätkin läntiset demokratiat näkivät Kremlin naamion taakse. Veljeily Kremlin loiston kanssa alkoi muistuttaa 1930-luvun lopun Euroopan diktaattorien kanssa koettua painajaista. Nyt Ukrainassa veri virtaa valtoimenaan ja maailma ihmettelee, mikä historian oppitunneilla meni ohitse.

Kylmän sodan päättyessä alas moukaroitu rautaesirippu lännen ja idän välillä rakentuu taas vauhdilla talouspakotteiden, Venäjältä pakenevien aivojen ja yritysten, organisaatioiden ja ihmisten sekä informaatiosodan piirtämiin juoviin Jäämereltä Mustallemerelle.

Hämyisesti hahmottuvan jakolinjan molemmilla puolilla on aktivoiduttu taistelemaan oman aatteen ja arvojen puolesta. Läntinen maailma on yhdistynyt ihmisyyden, tasa-arvon, sananvapauden ja demokratian taakse, kun taas Putinin harhainen Kreml levittää idässä äärikonservatiivisen ja patriarkaalisen nationalismin viittaansa.

Kiinasta sekä Afrikan ja Latinalaisen Amerikan heikoista ja diktatuuriin taipuvaisista valtioista haetaan propagandan kaikupohjaa Kremlin epätoivolle ja vihalle. Kaksi kolmesta maailman ihmisestä ei tiedä presidentti Volodymyr Zelenskyin johtaman demokratian taistelusta Kremliä vastaan vaan nielee Kremlin propagandaa.

Fossiilisuuden epätoivoinen taistelu vihreän vaihtoehdon vääjäämätöntä voittokulkua vastaan on käynnissä. Putin jatkaa taistelua siitä, mihin se päättyi hänen paetessaan DDR:stä – turvallisuuspalvelun vallan oikeudesta alistaa kansalaisyhteiskunta.

Erityisen trauman Putinille ovat aiheuttaneet demokratioiden perusvarustukseen kuuluvat oppositio ja mielenosoitukset. Neuvottelemisen, ymmärtämisen ja toisen kuulluksi tulemisen sijaan Putinin Kreml uskoo väkivallan kommunikaatioon. Putin on pysäyttänyt kellon, tuhoaa pikkuhiljaa Ukrainaa ja katsoo, kauanko mukavuuteen tottunut länsi sietää heikkenevää elintasoaan.

Länsi puolestaan on ottanut lopullisesti etäisyyttä Putinin menneisyyden tarjoiluun. Kulutussota Ukrainassa tulee jatkumaan. Ideologisen taistelun tulee voittamaan se, joka sietää enemmän arjen epämukavuutta.

Suomi on päästänyt suomettuneisuuden köydet irti ja on antamassa ennennäkemättömällä aikalaishengellä strategisen kompassinsa neulan osoittaa kohti Natoa. Toukokuun 17. päivä vuonna 2022 muistetaan luvusta 188. Kansa eduskuntana on puhunut! Pitkään raollaan ollut ovi on potkaistu tunteikkaasti auki.

On hämmästyttävää, kuinka vähän strategista viestintää tai suostuttelua eri kansalaisryhmät ja yhteiskunnalliset kerrokset ovat tarvinneet siihen, että Saulin ja Sannan arkki on viimeisellä matkalla kohti länttä ja Natoa. Kovempaa henkistä sitkeyttä tarvitaan vielä, sillä tie uuteen ei ole helppo.

Kun hetki lyö, ryhdytään toimeen.

Kansallisen turvallisuutemme elämän ja kuoleman kysymykset eivät ratkea vain eliitin keskustelutilaisuuksilla. Ei, ne ratkaistaan hiljaa pohtimalla avoimen demokratian ilmapiirissä, ja kun hetki lyö, ryhdytään toimenpiteisiin. Juuri tällainen suomalainen hiljaisuuden mutta hereillä olemisen viisaus on myrkkyä Kremlin propagandalle, koska pirukaan ei ole ottanut selvää siitä, mitä me lopulta ajattelemme.

Mikäli Suomen Nato-jäsenyys toteutuu, se muistetaan nimenomaan kansalaisyhteiskunnastamme. Se olisi jälleen kerran esimerkki siitä, että silloin kun on vaaran hetki, on toimittava, muuten voidaan olla kuin Saulin ja Sannan kanat. Turha puhe, hermoilu ja tärkeily teettää vain kansalaisärtymystä. Turkki on vain väsytettävä suomalaisella asenteella, ei selittelyillä.

Päätöksenteko on tahto- ja taitolaji. Kansakunnan strateginen käyttäytyminen ja vastuunkanto ovat aktiivisia tekoja rajoitetussa aikaikkunassa. T-paita ja nahkatakki ovat kova juttu nuhjaantuneen James Bond -puvun rinnalla.

Kirjoittaja on sotilasprofessori Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide