Järjestöjen roolia pitää vahvistaa yhteiskunnan kriisien hoidossa

Viimeaikaisissa kriiseissä kansalaisyhteiskunta on aktivoitunut ihailtavasti.

21.6. 2:00

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat nostaneet voimallisesti esiin kriiseihin varautumisen tärkeyden. Suomessa varautuminen ja toimiminen yhteiskunnan häiriötilanteissa pohjautuu kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalliin, joka on kirjattu yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan. Sen mukaan kokonaisturvallisuus tehdään viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen sekä kansalaisten yhteistyönä ja strategian toimeenpanosta vastaavat eri hallinnonalat. Kansallisesti työtä seuraa ja kehittämistä koordinoi Turvallisuuskomitea yhteistyössä ministeriöiden valmiuspäälliköiden kanssa.

Viimeaikaisissa kriiseissä kansalaisyhteiskunta on aktivoitunut ihailtavasti. Suomalaiset ovat lahjoittaneet Ukrainan sodasta kärsivien auttamiseksi jo kymmeniä miljoonia euroja, minkä turvin järjestöt ovat voineet lähettää Ukrainaan monenlaista apua ja tukea. Koronakriisin aikana järjestöt ovat esimerkiksi tukeneet ihmisten mielenterveyttä ja jaksamista.

Järjestöjen roolia kriisitilanteisiin varautumisessa ja hoidossa on syytä vahvistaa. Suomen valmiussuunnittelussa on terävöitettävä arviota siitä, miten kansalaisyhteiskunnan voima saadaan nykyistä paremmin käyttöön kriisitilanteissa.

Jo yksistään sosiaali- ja terveysjärjestöissä on noin puoli miljoonaa vapaaehtoista ja noin 50 000 ammattilaista, jotka pystyvät kanavoimaan ihmisten auttamishalua kriisitilanteissa. Sote-järjestöt voivat tarjota osaamista erityisryhmien tarpeista ja tavoittaa ihmisryhmiä, joita julkinen sektorikaan ei tavoita.

Sote-järjestöjen valtakunnallisen kattojärjestön Sosten kysely osoittaa, että jopa joka neljännellä valtakunnallisella sote-järjestöllä on tahtoa toimia valmiusjärjestönä tai tukea niitä erilaisissa kriiseissä, sodassa tai sen uhatessa. Nykyisin kuitenkin vain kolme prosenttia valtakunnallisista sote-järjestöistä on tunnustettuja valmiusjärjestöjä.

Järjestöjen vahvempi mukanaolo kriisien hoitamisessa edellyttää, että järjestöt voivat olla aktiivisesti mukana varautumassa kriiseihin. Kansalaisyhteiskunnan asema ja rooli osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta on pikaisesti läpivalaistava muuttuvan turvallisuusympäristön mukaiseksi. Lisäksi sote-järjestöjen edustus sosiaali- ja terveydenhuollon poikkeusolojen neuvottelukunnassa tulee palauttaa.

Vertti Kiukas

pääsihteeri

Anne Knaapi

johtaja, varapääsihteeri

Suomen sosiaali ja terveys ry Soste

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide