Vaikka Nato vahvistaa Baltian puolustusta, baltit voivat pettyä

Naton painopiste on nyt Itä-Euroopassa. Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseninä osa uudella tavalla ajateltua Naton itäistä puolustuslinjaa.

23.6. 2:00 | Päivitetty 23.6. 9:50

Venäjä painostaa ja uhkailee Liettuaa, koska Liettua noudattaa Euroopan unionin pakotelinjaa ja rajoittaa pakotteiden alaisten tavaroiden kauttakulkua Venäjän hallitsemaan Kaliningradiin. Kaliningradin tilanne kiristää välejä Venäjään samaan aikaan kun Euroopan unionin jäsenmaat kokoontuvat Brysseliin toivottamaan Ukrainan tervetulleeksi EU:n jäsenehdokasmaaksi – mikä myös voi kiihdyttää Venäjän uhoa.

Kremlin Liettualle latelemat uhkaukset ovat riidanhaastamista ja pakotepolitiikan nakertamista. Uhkailu kuitenkin korostaa sitä, miten jännitteinen paikka Kaliningrad on Euroopan geopoliittisella kartalla.

Entinen Itä-Preussin pääkaupunki Königsberg nimettiin toisen maailmansodan jälkeen uudelleen ja liitettiin Neuvostoliittoon. Kaliningradista tuli osa Venäjän neuvostotasavaltaa eikä miehitettyä Liettuaa. Siksi Kaliningrad pysyi venäläisenä myös silloin, kun Neuvostoliitto romahti.

Kaliningrad on Venäjälle tärkeä sijaintinsa takia. Se on Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta, ja Venäjä säilyttää Kaliningradissa taktisia ydinaseita.

Kaliningrad on kuitenkin erillään Venäjästä ja Nato-maiden ympäröimä. Kaliningradin ja Valko-Venäjän välistä kaistaleesta puhutaan Suwałkin käytävänä. Käytävä tai kaistale kulkee Puolan ja Liettuan rajalla. Jos Venäjä ja Nato ottaisivat sotilaallisesti yhteen, moni on veikannut ensimmäiseksi näyttämöksi Suwałkin käytävää. Jos Venäjä saisi sen miehitettyä, Baltia eristyisi muusta Natosta.

Jännitteet Baltiassa näkyvät EU-johtajien huippukokouksen lisäksi myös Naton huippukokouksessa Madridissa ensi viikolla. Baltian maat ovat Krimin miehittämisestä saakka vaatineet kovaäänisesti Natoa vahvistamaan läsnäoloaan Baltiassa ja muutoinkin Naton itäisissä osissa.

Naton painopiste on nyt Itä-Euroopassa.

Niin on toki tehtykin. Kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan vuonna 2008 ja Ukrainaan vuonna 2014, Baltiasta tuli Naton ja Venäjän välisen vastakkainasettelun näyttämö. Nato perusti vuonna 2014 uudet iskujoukot sekä sijoitti Puolaan ja Baltian maihin monikansalliset taisteluosastot. Kyberpuolustus otettiin vakavasti, ja jäsenmaat sitoutuivat puolustusmenojen kasvattamiseen. Suomi ja Ruotsi saivat kutsun Naton tiivistettyyn kumppanuusohjelmaan.

Sitten Venäjä nappasi Valko-Venäjän kainaloonsa ja hyökkäsi Ukrainaan. Baltian turvallisuutta on ajateltava EU:ssa ja Natossa uusiksi.

Madridin huippukokouksessa yksi tärkeimmistä aiheista on Nato-maiden linjaus siitä, miten paljon Baltian ja Puolan sekä myös muiden itäisten jäsenmaiden puolustusta vahvistetaan. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on iso osa tätä kokonaisuutta.

Muutos korostuu myös siinä, että Naton Euroopan-joukoilla on uusi komentaja, amerikkalaiskenraali Christopher Cavoli. Cavolilla on pitkä kokemus Venäjästä.

Naton läsnäolo itäisessä Euroopassa vahvistuu huomattavasti. Ylipäätään sotaharjoitukset ja amerikkalaisjoukkojen kierrättäminen lisääntyvät Euroopassa. Vaikka jäsenmaat ovat valmiita kasvattamaan joukkoja ja Naton yhteisiä menoja, piikki ei silti ole auki.

Naton painopiste on nyt Itä-Euroopassa. Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseninä osa uudella tavalla ajateltua Naton itäistä puolustusta ja pelotetta. Nato uudistaa johto- ja komentorakennetta ja tuo Itä-Euroopan jäsenmaihin kalustoa ja ennakkovarastoja. Ilmavalvontaan tulee lisää vastuunkantajia, kun Suomi ja Ruotsi saadaan Natoon.

Se, ettei taisteluvalmiiden joukkojen määrä kasva joka maassa toiveiden mukaisesti, voi olla Baltian maille pettymys. Joukkojaan Baltiaan lähettävät Nato-maat eivät halua maksaa siitä, että tuhansia sotilaita odottelee varmuuden vuoksi parakeissa Baltiassa. On hyvä uutinen, jos Nato ei näe siihen tarvetta Venäjän uhkaa arvioidessaan.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide