Koulumaailmasta on tehtävä turvallinen paikka sateenkaarioppilaille ja -opettajille

Menneen lukuvuoden aikana olen saanut kuulla useilta eri luokilta tulevilta oppilailta olevani koulussa ainoa opettaja, joka puuttuu homo- ja transfobiaan.

Kaikki oppilaat ja opettajat eivät koe koulua turvallisena tilana.

1.7. 2:00

Siivoan menneen lukuvuoden paperipinoja, kun eteen sattuu yhden paperin kulmaan tuhrattu viesti: vitun hintti. Oppilas on jättänyt minulle terveiset, jotka huomaan vasta nyt kesällä.

Olen vastavalmistunut queer-opettaja. Ehdin jo opiskeluaikana todeta suomalaisen koulujärjestelmän huomioivan sateenkaarioppilaita heikosti. Havaintoja on kaikista opetusharjoitteluistani ja jokaiselta sijaisuudeltani. Pahimmissa tapauksissa kollega tai rehtori on toiminut homo- tai transfobisesti. Eipä ihme, että myös oppilaat harjoittavat vihapuhetta.

Kerran aioin lukea kakkosluokkalaisille sadun mekkoon pukeutuvasta neljäsluokkalaisesta pojasta osana seksuaalikasvatuksen jaksoa. Rehtorin mukaan satu ei ollut "ikätasoinen”. Hän perusteli kantaansa sillä, että koulussa pyritään arvoneutraaliuteen ja vanhemmat kuulemma pahastuvat herkästi.

Minkäänlainen opetus ei kuitenkaan ole arvoneutraalia. Opetussuunnitelma puolustaa ihmisoikeuksia ja nojaa tasa-arvoon sekä laajaan yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Opetussuunnitelman mukaan opetusmateriaaleissa tulisi olla moninaista näkyvyyttä ihmisyyden kirjosta. Miten muuten oppilaita voisi valmistaa kohtaamaan maailmaa ja oppimaan itsestään?

Opetusta ei myöskään tulisi toteuttaa huoltajien mieltymysten vaan opettajan etiikan ja opetussuunnitelman mukaisesti. Koska päteviä perusteita sadun kieltämiselle ei siis ollut, oppitunti pidettiin suunnitellusti. Oppilaiden mielestä se oli menestys.

Menneen lukuvuoden aikana olen saanut kuulla useilta eri luokilta tulevilta oppilailta olevani koulussa ainoa opettaja, joka puuttuu homo- ja transfobiaan. Väite on ehkä liioiteltu mutta silti järkyttävä. Jostain tämä ajatus nimittäin kumpuaa – ehkäpä siitä, että moni opettaja on liian monta kertaa sulkenut silmänsä vihapuheelta ja syrjinnältä.

Syitä minun ja muiden kohtaamalle syrjinnälle on lukuisia: puutteet opettajien koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa, heteronormatiivisen tradition mahti, opettajien kokema uupumus ja riittämättömät syrjinnänvastaiset käytänteet. Koulujen välillä onkin huolestuttavia eroja siinä, miten moninaisuuteen suhtaudutaan.

Olen työpaikallani todella yksin ja väsynyt. En koe koulua turvalliseksi tilaksi enkä usko tämän kokemuksen olevan ainutlaatuinen. Toivoisin, ettei queer-oppilaita ja -opettajia jätettäisi toistuvasti ilman tukea.

Opettaja pääkaupunkiseudulta

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa

www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/
.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide