Arvoton Nato-näytelmä päättyi hyvin

30.6. 2:00

Iltalehti kommentoi Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä Madridissa saavutettua Nato-sopua.

”Viikkotolkulla Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan pyöritti omaa show’taan, kovisteli Suomea ja Ruotsia terrorismin torjuntavaateillaan ja yritti lypsää Yhdysvalloilta ja Natolta huomiota sekä aseistusta.”

”Turkin toiminta oli erittäin härskiä tilanteessa, jossa Suomi ja Ruotsi hakevat turvaa aggressiivista sotaa käyvää, geopoliittisiin unelmiinsa takertunutta Venäjää vastaan.”

”Erdoğan käytti Suomea ja Ruotsia vipuvartena Yhdysvaltain ja Naton suuntaan. Yhdysvalloilta Turkki haluaa aseita, erityisesti hävittäjäkoneita. Yhdysvallat ja Turkki ovat käyneet kahdenvälisiä neuvotteluita, mutta niiden sisällöstä ei tiedetä. Turkin maine on Yhdysvalloissa mennyt sen verran huonoksi – vaikkakin maa sijaitsee hyvin strategisella paikalla – että asekaupat eivät välttämättä edes menisi kongressin läpi. Myös Nato tulee ottamaan Turkin huolet huomioon, millä tavalla, sekin jää nähtäväksi.”

”Arvottoman näytelmän lopputulos kuitenkin ratkaisee. Suomi ja Ruotsi kutsutaan Naton jäseniksi ja niistä tulee huippukokouksen seurauksena tarkkailijajäseniä.”

Ilta-Sanomat toteaa, että kiusalliseksi paisunut tilanne Turkin ja Nato-hakijoiden välillä laukesi.

”Erdoğan asetti epäselvillä, varsinkin Suomen osalta vaikeasti hahmoteltavilla vaatimuksillaan Naton hankalaan asemaan, jossa koko sotilasliiton uskottavuus oli veitsen terällä.”

”Ensinnäkin pelissä oli Naton avoimien ovien politiikka. – – Jäsenyyttä venyttämällä Nato olisi lyönyt itseään ja omia periaatteitaan poskelle.”

”Jos Suomen ja Ruotsin jäsenyysneuvottelujen aloittamista olisi venytetty, se olisi tarkoittanut, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi päässyt tavoitteeseensa ja sotkenut Erdoğanin avulla Naton rivit. Kysyä sopii, mikä sellaisen sotilasliiton uskottavuus olisi muissakaan asioissa.”

”Mutta ehkä Erdoğankin tajusi, että hänestä oli jo tulossa maineeltaan Putinin juoksupoika. Erdoğanin oma maine oli vaarassa, liekaköyttä ei voi venyttää loputtomiin.”

Aamulehden mukaan varsinaisten jäsenyyskeskustelujen viivytys olisi ollut Suomelle riski, koska se olisi voinut venyttää neuvottelujen jälkeistä ratifiointikierrosta Nato-maissa.

”Kun edessä on vaaleja, ei ole varmaa, että nykyinen laaja poliittinen myötämielisyys Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä kohtaan säilyy länsimaissa yhtä kiinteänä – eikä myöskään ole takeita Turkin parlamentin käytöksestä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide