Suomen seksuaalirikoslakia pitää edelleen uudistaa

Raiskauksen määritelmän ankkurointi suostumuksen puutteeseen on iso edistysaskel, mutta parannettavaa on vielä.

1.7. 2:00

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla seksuaalirikoslain uudistuksen, joka ankkuroi raiskauksen määritelmän suostumuksen puutteeseen. Raiskauksen, seksuaalisen kajoamisen ja seksuaalisen ahdistelun rikosnimikkeissä keskeinen määrittäjä on teko vasten toisen tahtoa.

Tahto täytyy pystyä muodostamaan ja ilmaisemaan vapaaehtoisesti. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ei hupene humalaan tai uneen. Se ei katoa yllättävissä tilanteissa tai painostuksen alla. Pelko, heikentynyt tietoisuuden tila, teon äkkinäisyys tai väkivallan uhka kumoavat suostumuksen.

Naisiin kohdistuvat rikokset etenevät tyypillisesti prosessina, jossa väkivallan tekijä rajoittaa uhrin itsemääräämisoikeutta eri tavoin. Teot eivät ehkä yksin täytä rikoksen tunnusmerkkejä, mutta ne vaikuttavat uhrin kykyyn muodostaa ja ilmaista omaa tahtoaan. Laki on ollut huono tunnistamaan tällaisen vallankäytön vaikutuksia.

Lakiuudistus mahdollistaa rikoksen tarkastelemisen prosessina, ei yksittäisenä tekona. Jos tekijä käyttää parisuhteessa sosiaalista ja taloudellista kontrollia tai väkivaltaa, uhri voi menettää mahdollisuutensa kertoa vapaasti, haluaako hän harrastaa seksiä vai ei tai millaisesta seksistä hän pitää. Avoimen arvioinnin avulla voi myös tunnistaa rikoksia, joiden taustalla on valta-aseman väärinkäyttö.

Tilastot kertovat, että seksuaalirikokset ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Vuosina 2014–2020 poliisin tietoon tulleista raiskausrikoksista 96 prosentissa uhri oli nainen. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet kahdeksasluokkalaisista ja tätä vanhemmista tytöistä oli kokenut seksuaalista ahdistelua kyselyä edeltäneen vuoden aikana.

Lakiuudistus muuttaa myös lähestymistapaa erityisesti naisten seksuaalisuuteen. Aiempi määritelmä, jossa väkivallan käyttö kehysti rikosta, sisälsi oletuksen, että ilman selvää kieltämistä naisen keho on käytettävissä toisen ihmisen nautinnon välineeksi.

Seksuaalirikoslakimme ei tule valmiiksi tällä uudistuksella. Uudistusta on kritisoitu erityisesti seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä pykälistä. Lakitekstin mukaan valta-aseman väärinkäytön on oltava vakavaa ja valta-aseman erityinen, jotta se täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Sille, miten vakava ymmärretään, annetaan tällä rajauksella liian suuri merkitys.

Vammaisjärjestöt ovat kritisoineet sitä, että valta-aseman väärinkäyttö laitoksessa asuvan henkilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksen yhteydessä on yhä luokiteltu vähemmän moitittavaksi seksuaaliseksi hyväksikäytöksi – ei raiskaukseksi tai seksuaaliseksi kajoamiseksi. Vaikka harppaus kohti suostumuskulttuuria on iso, parannettavaa jää.

Amnestyn tutkimus vuodelta 2019 osoittaa, että rikosprosessiin vaikuttavat olennaisesti raiskauksen uhrin käyttäytymiseen liittyvät oletukset. Näihin raiskausmyytteihin kuuluu esimerkiksi se, että raiskauksen uhri taistelee hyökkääjää vastaan tai käyttäytyy raiskauksen jälkeen hysteerisesti ja itkuisesti. Todellisuudessa ”jäätyminen” on normaali reaktio traumaan tekohetkellä, ja jälkikäteen jokainen uhri reagoi eri tavalla.

Suostumus on käsitteenä vielä vieras. Tänä keväänä teettämässämme kyselyssä peräti 93 prosenttia suomalaisista ajattelee, että seksi ilman suostumusta ei ole oikeutettua missään oloissa. Kuitenkin 43 prosenttia vastaajista katsoi, että ihmisen pitää kieltäytyä seksistä ääneen tai vastustella fyysisesti, jotta teko olisi seksuaaliväkivaltaa.

Suostumus on käsitteenä vielä vieras.

Ei siis riitä, että laki muuttuu. Suostumuskulttuuria pitää vahvistaa neuvoloista kaduille ja kouluista koteihin. Suostumukseen perustuvassa kanssakäymisessä kasvetaan kunnioittamaan toisten tahtoa, toiveita ja tarpeita, pienestä pitäen ja vapaaehtoisuutta varjellen.

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on loukkaamaton ihmisoikeus. Valtion on varmistettava tämän oikeuden toteutuminen. Siksi on käänteentekevää, että vain kyllä tarkoittaa kyllä myös rikoslainsäädännössä.

Pia Puu Oksanen

Kirjoittaja on sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Amnesty Internationalin Suomen osastossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide