Onko Helsinki sitoutunut luontokadon torjuntaan?

Kaupunkiympäristömme dramaattinen muutos huonompaan suuntaan on jäänyt häkellyttävän vähälle huomiolle.

Kalasataman alue on rakennettu tiiviisti.

5.7. 2:00 | Päivitetty 5.7. 13:37

Kaupunkiekologian parempi huomioiminen tarkoittaa suurta muutosta nykyiseen kaupunkisuunnitteluun. Kaupunkeja viherryttämällä luodaan hyviä elinympäristöjä, joilla on tärkeä merkitys asukkaiden terveydelle ja hyvinvoinnille.

Helsingissä kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus palvelevat nykyään ensisijaisesti rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien intressejä. Helsinki kaavoittaa asuntorakentamista luontoarvoja kunnioittamatta, vaikka kaupunkilaisten ylivoimainen enemmistö vastustaa lähimetsien hakkaamista ja vaikka kaupunkistrategia lupaa lisää luonnonsuojelua ja vehreyttä.

Tämä on tilanne ilmastohätätilan julistuksesta huolimatta. Taloja rakennetaan jopa viheralueille, vaikka puistoja ja metsiä tulisi suojella ja lisätä. Tuorein esimerkki on suunnitelma metsän kaatamiseksi asuntojen tieltä Malminkartanossa (HS 7.6.).

Helsinki kaavoittaa asuntorakentamista luontoarvoja kunnioittamatta.

Kaupunkiympäristömme dramaattinen muutos huonompaan suuntaan on jäänyt häkellyttävän vähälle huomiolle. Aikaisemmin pääkaupunkiseudullakin rakennettiin suhteellisen harvaa ja matalaa, nyt korkeaa ja ahdasta. Tiivis kaupunkirakentaminen vähentää liikennettä mutta kiihdyttää ilmastonmuutosta, lisää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä.

Tiiviiseen rakentamiseen liittyvä ahtaus myötävaikuttaa epäilemättä myös pandemioiden leviämiseen. Tiivis täydennysrakentaminen ja niin sanotut kaupunkibulevardit ovat esimerkkejä epäonnistuneista suunnitelmista, joita pääkaupunkiseudulla toteutetaan laajasta kansalaisvastustuksesta huolimatta.

Kaupunkiekologia osoittaa, että puut viilentävät kaupunkimaisia alueita merkittävästi haihduttamalla vettä. Kesäisin puiden lehdet heijastavat auringonsäteilyä takaisin yläilmoihin. Puut myös varjostavat ja sitovat pienhiukkasia ja hiilidioksidia.

Kaupunkipuut, puistot ja lähimetsät ovat sitä vihreää infrastruktuuria, joka pitää nostaa kaupunkisuunnittelun keskiöön. Kun yhä useampi tekee myös etätöitä, omassa naapurustossa viihtymisen merkitys korostuu.

Tiivis tehorakentaminen pilaa asumisympäristön ja vahingoittaa koko metropolin identiteettiä. Helsingin tulisikin kaikin mahdollisin keinoin ehkäistä luontokatoa sekä ylläpitää ja lisätä kaupungin hiilinieluja. Yhtäkään Helsingin puuta, puistoa tai viheraluetta ei tulisi menettää lisä- tai täydennysrakentamisen takia.

Metsät ovat Suomessa merkittävin ilmastonmuutosta hillitsevä varanto. Lähiluonto, puhtaampi ilma ja paremmat ulkoliikuntamahdollisuudet parantavat kansalaisten fyysistä kuntoa ja ja mielenterveyttä.

Uuden luonnonsuojelulain tavoite on nostaa luontokato ilmastokriisin rinnalle yhdeksi tämän päivän suurimmista ongelmista (HS 30.5.). Onko Helsinki sitoutunut luontokadon torjuntaan?

Jorma Paavonen

emeritusprofessori, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide