Pölyttäjiä tappavien myrkkyjen aika on ohi

EU kielsi osan nikotiineista johdetuista hermomyrkyistä lähes kymmenen vuotta sitten, koska ne liitetään mehiläisten joukkokuolemiin. Suomessa neonikotinoideja käytetään yhä sekä peltoviljelyssä että metsissä.

6.7. 2:00 | Päivitetty 6.7. 10:36

Imidaklopridi, klotianidiini ja tiametoksaami ovat neonikotinoideja, nikotiinista johdettuja hermomyrkkyjä. Ne on todettu erityisen vaarallisiksi mehiläisille. Siksi niitä sisältävien torjunta-aineiden käyttö mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla kiellettiin EU:ssa vuonna 2013.

Neonikotinoidit ovat hyönteisten torjuntaan tarkoitettuja aineita, minkä vuoksi mehiläiset ja muut pölyttäjähyönteiset ovat niille herkkiä. Aineet on liitetty tutkimuksissa mehiläisten joukkokuolemiin.

Suomessa aineita käytetään edelleen niin peltoviljelyssä kuin metsissäkin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt tällekin vuodelle poikkeusluvan neonikotinoideilla käsiteltyjen sokerijuurikkaan siementen kylvöön.

Lisäksi neonikotinoideihin kuuluvaa asetamipridiä käytetään havupuiden taimien käsittelyssä tukkimiehentäin torjuntaan. Lupa on voimassa helmikuun loppuun 2034.

Neonikotinoidit ovat voimakkaita aineita, myrkkyjä, vaikka niitä sisältäville valmisteille on keksitty myönteisyyttä henkivä nimi, kasvinsuojeluaine. Niiden tehtävä on tappaa ainakin jokin eliöryhmä. Siinä sivussa voi mennä muitakin eliöitä.

Vaikutukset ovat laajat. Mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset ja kukkakärpäset ovat elämälle välttämättömiä ruoantuotannon turvaajia.

Noin 75 prosenttia maailman viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Kolme neljäsosaa ruokakasveista on osittain riippuvaisia hyönteisten kuljettamasta siitepölystä.

Vaihtoehtojen kehittelylle on ollut aikaa.

Pölyttäjäkadosta on havaintoja eri puolilla maailmaa. Suomessakin mesipistiäiset ovat uhanalaistuneet. Riskiä häviämisestä ei saa ottaa.

Asian tärkeys on toki tiedostettu. Suomeen on vastikään laadittu pölyttäjästrategia, jonka tavoite on pysäyttää pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2030 mennessä.

Yhtenä toimena pölyttäjien turvaamiseksi strategiassa mainitaan niiden tekijöiden vaikutusten vähentäminen, jotka heikentävät pölyttäjien lisääntymismenestystä ja elinympäristöjä. Näitä tekijöitä ovat muun muassa kasvinsuojeluaineet ja biosidit.

Varovaisuus on valttia, kun kyse on elämälle tärkeistä pölyttäjistä. Niille vaarallisista myrkyistä tulisi luopua kokonaan.

Vaihtoehtoja täytyy olla. Ainakin aikaa kehitellä on ollut, sillä neonikotinoidien kiellosta on jo lähes kymmenen vuotta. Pölyttäjiä tappavien myrkkyjen aika on ohi.

Kirjoittaja on HS:n toimittaja.

Oikaisu 6.7. kello 10:36: Tukes on myöntänyt poikkeusluvan neonikotinoideilla käsiteltyjen sokerijuurikkaan siementen kylvöön, ei käsittelyyn. Havupuiden taimien käsittelyyn on myönnetty lupa, ei poikkeuslupa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide