Työllisyyspalvelut pitää tuoda nykypäivään

Asiakasta saatetaan moittia jopa työn vastaanottamisesta, mikäli tästä ei ole etukäteen virkailijan kanssa sovittu.

TE-palvelujen uusi asiakaspalvelumalli vaikuttaa lisäävän järjestelmätason työtä.

16.7. 2:00

Työ- ja elinkeinopalveluiden uusi pohjoismainen asiakaspalvelumalli tuli voimaan 2.5. Valitettavasti se vaikuttaa lisäävän järjestelmätason työtä, vaikka tarkoitus oli lisätä asiakkaan kohtaamista. TE-palveluiden asiakashallintajärjestelmä on kuin Wilma kouluissa, paitsi että järjestelmä tekee myös itse päätelmiä asiakkaan prosessista ja lähettää muun muassa automaattisia muistutuksia asiakkaille kirjepostissa. Nykyaikaa olisi muistuttaa tulevista tehtävistä etukäteen, esimerkiksi tekstiviestillä.

Virkailijoiden on huolehdittava monista muistutuksista ja laiminlyöntimerkinnöistä, jotka koskevat nimenomaan työnhakijana olemisen prosessia. Tällä tavalla päädytään niinkin kummallisiin ratkaisuihin, että asiakasta saatetaan moittia jopa työn vastaanottamisesta, mikäli tästä ei ole etukäteen virkailijan kanssa sovittu. Työllistyminen on kuitenkin koko jutun pointti. Miksi asiakkuusprosessi on niin pyhä, ettei edes työllistyminen saa sitä häiritä?

Muistutusjärjestelmä kuulosti aluksi inhimilliseltä, kun ensimmäisestä unohduksesta ei heti tule karenssia. Karenssiaikoja myös lyhennettiin. Käytännössä kuitenkin nyt jonkin tehtävän unohtamisesta saattaa lähteä jopa kaksi synkeänsävyistä ja järjestelmätermejä vilisevää muistutuskirjettä ja lisäksi selvityspyyntökirje. Pidän tällaista liian sekavana, kun kyseessä on viranomaisasia. Päällekkäisten merkintöjen tekeminen syö väistämättä virkailijoiden aikaa. Tiedemaailmassa on olemassa sanonta: ”sitä saat, mitä mittaat”.

Viranomaistyön ei tarvitse tarkoittaa sitä, etteikö asiakasta voisi kohdata suoraan, reilusti ja rakentavasti – ehkä jopa ratkaisukeskeisesti. Esimerkiksi ottaa etukäteen yhteyttä, jos aikoo vaikkapa esittää hakijaa johonkin työpaikkaan. Rivien välissä tuntuu välillä olevan asenne, että olisi hyvä, jos asiakkaiden työnhaku välillä katkeaisi jonkin ”ansan” lauetessa. Olisiko syynä, että tilastoissa se kai lyhentää työttömyyksien keston keskiarvoa?

Erilaiset tulkintaongelmat ovat myös varsin yleisiä. Missä vaiheessa esimerkiksi työnhakijalle tulee asettaa työnhakuvelvoite, jos hänellä on työsuhde voimassa, mutta sairauslomapäivät ovat kuluneet loppuun ja Kela on ohjannut asiakkaan hakeutumaan TE-palveluihin työnhakijaksi? Työllistymissuunnitelman tavoitteena on kokoaikatyöhön työllistyminen, mutta prosessi saattaa ensin sisältää muita palveluita, jotka edesauttavat päätavoitetta. Miten eri toimistoissa nämä tilanteet tulkitaan? Tarvittaisiin yhteistä koulutusta uudistuksesta yksikkökohtaisten sijaan.

Työnvälitysprosessin ja työttömyysturvan yhteensovittamisen ongelmiin vaikuttanee, että osa asioista kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle, osa taas sosiaali- ja terveysministeriölle. Kelan ratkaisut antavat kokonaisuuteen oman lisänsä, mistä syystä asiakas saattaa joutua mahdottomiin tilanteisiin, esimerkiksi sairausloman tai muun elämäntilanteen muuttumisen takia. Ihmisten sosiaaliturvan kannalta olisi tärkeää, että Kela ja STM sopisivat yksityiskohtaisesti työttömyysturvan ja muiden etuuksien suhteesta.

Huolestunut virkailija

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide