Uusiakin soita ojitetaan yhä

13.7. 2:00

Lapin Kansa kirjoittaa, että vaikka soiden ojitukset on todettu valtavaksi ekologiseksi virheeksi, Suomessa ojitetaan silti myös uutta suota.

”Ojitusinto kiihtyi 1950-luvulla, kun Suomen piti maksaa raskaat sotakorvaukset. Huippuunsa into kiihtyi 1960–70-luvuilla, jolloin voitiin jo puhua ojitusbuumista.”

”Kaikki ojitukset ovat aiheuttaneet luonnolle vakavia ekologisia haittoja. Luonnonvarakeskuksessa (Luke) huomattiin jo vuonna 2017, että metsäojitusten aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat pysyviä.”

”Vähitellen ojituksen haittoihin herättiin, ja toiminto kohtasi yhä enemmän vastustusta. 1990-luvulta lähtien on täytetty umpeen aiemmin kaivettuja ojia – eli yritetty palauttaa soita soiksi. Siksi tuntuukin vähintään oudolta, että ojitukset ovat samaan aikaan jatkuneet Suomen metsissä ja maanomistajat ovat saaneet tukea siihen valtiolta.”

”Ojitusbuumien aikaiset ojat ovat tarvinneet kunnostusta, ja ojitukseen on saatu vuosittain Kemera-tukea noin viisi miljoonaa euroa.”

”Koska soiden ojittamisen haitat on nyttemmin tunnustettu erittäin suuriksi, myös yhteiskunnan tuki kunnostusojitukselle on päättymässä ensi vuonna. Järjestelmä ja tukirahojen jako ojituksiin on päätetty lopettaa 2023. Ei yhtään liian aikaisin.”

”Vielä ihmeellisemmältä tuntuu, että Suomessa ojitetaan yhä myös aivan uusia soita. Luonnonvarakeskuksessa on kartta- ja ilmakuvien perusteella arvioitu, että aiemmin ojittamattomien suometsiköiden uusio-ojituksia on tehty noin 20 000 hehtaarilla, kun ennallistettuja soita oli samaan aikaan vähemmän, vain 14 000 hehtaaria.”

”Kyse uudisojituksissa lienee siitä, miten suo määritellään, milloin korpimetsä muuttuu suoksi.”

Keskisuomalainen kysyy, onko terveellinen ruoka harvojen etuoikeus.

”Viime viikolla julkistettu Yhdistyneiden kansakuntien globaali ruoka- ja ravitsemusraportti SOFI 2022 luo maailman ruokahuollosta synkän kuvan.”

”Raportin mukaan joka kymmenes ihminen oli viime vuonna aliravittu, ja nälkää näki 828 miljoonaa ihmistä.”

”Väestö on erityisen haavoittuvaa ruuan hintapiikeille varsinkin tuontiviljasta riippuvaisissa maissa. Monet kyseisistä maista kärsivät jo ennen koronaa ja Ukrainan sotaa nälästä ja ruokakriiseistä.”

”Kun lisäksi ilmastonmuutos vaikeuttaa ruuan tuotantoa, tilanne ei kohene.”

”Terveellinen ruoka on yhä harvempien etuoikeus. Vuonna 2020 ihmisiä, jotka eivät kärsineet varsinaisesta aliravitsemuksesta mutta joiden varat eivät riittäneet terveelliseen ja täysipainoiseen ruokavalioon, oli 42 prosenttia.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide