Tulehtunut työmarkkinatilanne ei palvele Suomea

Suomi tarvitsee uuden tekemisen ja sopimisen kulttuurin työmarkkinoille.

15.7. 2:00

Suomen nousu runsaassa sadassa vuodessa vaikeista ja vaatimattomista lähtökohdista maapallon kehittyneiden ja vauraimpien maiden kärkeen on huikea menestystarina. Se on onnistunut, sillä maatamme on rakennettu yhdessä ja osallistaen.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus avasi aikoinaan tien vahvalle demokratiakehitykselle, ja koko kansan koulutustason nostaminen oli ovi kohti parempaa. Itsenäisyytemme varhaisista vuosikymmenistä lähtien kansakuntaamme on yhdistänyt ymmärrys toimivan yhteiskunnan perustasta, yhteiskuntasopimuksesta, jossa työnteko ja yrittäminen sekä huolenpito heikoimmista ovat olleet keskeisiä arvoja. Meidän yhteinen Suomi -ajatus on kantanut niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassammekin. Puhumattakaan työmarkkinoittemme perinteisestä vakaudesta.

Työmarkkinoittemme vakaus ja yhteiskuntamme kestävä kasvu perustuivat pitkään laaja-alaiseen sopimiseen ja osapuolten keskinäiseen luottamukseen eli yleissitoviin työehtosopimuksiin rakentuvaan työmarkkinajärjestelmään. Se loi yrityksille turvallisen toimintaympäristön ja oli pohjana työllään elävien ihmisten palkkakehitykselle ja paremmille työoloille. Vaikeissa kansantalouden tilanteissa työmarkkinajärjestelmä tulopoliittisine kokonaisratkaisuineen kykeni auttamaan ja tukemaan kulloistakin hallitusta.

Elämme nyt vaikeiden aikojen kynnyksellä. Vielä Suomi pärjää, mutta ei ole itsestään selvää, että näin on myös jatkossa. Globaali pandemia, sota Euroopassa, kansainvälisen yhteistyön ja kaupan jännitteet, uudenlainen suurvaltapolitiikan asetelma ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavan ilmastokriisin sekä luontokadon eteneminen ovat tosiasioita, ja ne on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Inflaatio syö ihmisten ostovoimaa ja uskoa tulevaisuuteen. Yritystenkin kilpailukyvyn kannalta kehitykseen sisältyy isoja riskejä, jotka saattavat nopeastikin kääntää suotuisat työllisyysluvut laskuun. Tähän tilanteeseen sopii erityisen huonosti suomalaisten työmarkkinoiden tulehtunut tilanne. Epävakaus, epäluottamus ja jännitteisyys eivät palvele ketään.

Suomi tarvitsee uuden tekemisen ja sopimisen kulttuurin työmarkkinoille. Tarvitaan uusi alku, josta rakentaa vakautta ja ennakoitavuutta. On niin yritysten, ihmisten kuin Suomen kansantaloudenkin hyöty, jos me voimme toimia työmarkkinoilla ajassa eläen, kunkin tilanteen ja olosuhteen edellyttämällä tavalla. Välillä tarvitaan koko työmarkkinoita kattavia ratkaisuja, välillä vain alakohtaisia työehtosopimuksia. Samalla on syytä jättää tilaa myös paikalliselle soveltamiselle ja sopimiselle. Näitä kaikkia välineitä tarvitaan, kun kuljetaan kohti parempaa tulevaisuutta ja torjutaan näköpiirissä olevia ongelmia.

Meillä poliitikoilla on suuri vastuu, mutta kestävän yhteiskunnan rakentaminen syntyy edelleen vain yhteisenä ponnistuksena. Ilman jaettua tilannekuvaa ja näkemystä siitä, miten uutta, parempaa työmarkkinoiden tulevaisuutta rakennetaan, emme pysty pienenä kansakuntana vastaamaan tämän ajan ja tulevaisuuden haasteisiin.

Suomen huikea menestystarina ei saa jäädä jälkeen hiipuvana tähdenlentona. Yhteiskuntarauhamme on rakentunut laajalle luottamukselle siitä, että perusarvomme pitävät myös maailman mullistusten myrskyissä. Maatamme on rakennettava jatkossakin kasvuhistoriamme ymmärtäen ja tulevaisuuden sukupolvia palvellen.

Maria Guzenina

kansanedustaja (sd), puoluehallituksen jäsen

Antti Rinne

kansanedustaja (sd), eduskunnan varapuhemies

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide