Olemmeko siirtämässä rokotusten arvioinnin asiantuntijoilta poliitikoille?

Julkinen keskustelu neljänsistä koronavirusrokoteannoksista on tervetullutta, mutta sen tulisi pohjautua asiantuntija-arvioon.

15.7. 2:00

Keskustelu koronavirusrokotteiden neljänsistä annoksista käy vilkkaana. Media on aktiivisesti uutisoinut asiantuntijoiden ja poliitikoiden näkemyksiä rokotettavien ryhmän laajentamisen tarpeesta.

Koronaviruspandemia on ollut poliittinen pandemia – sen torjuntatoimien johtamisesta ovat vastanneet poliittiset johtajat. Mitä selkeämpää poliittinen johtajuus on eri maissa ollut, sitä lievemmällä on selvitty pandemian suorista terveyshaitoista. Ensimmäistä kertaa espanjantaudin jälkeen on yhteiskunnan toimintoja rajoitettu merkittävästi tartuntojen torjumiseksi. Rajoituksilla on onnistuneesti ostettu aikaa väestön suojaamiseen rokotuksilla vaikealta taudilta.

Kun tartuntojen määrät ovat pysyneet korkeina ja jopa nousseet, useissa Euroopan maissa paine uusien torjuntatoimien toteuttamiseen kasvaa. Samalla poliittinen paine lisääntyy. Media on kysellyt jo uusien rajoitusten tarvetta. Euroopan unionin terveyskomissaari Stella Kyriakides patisti tällä viikolla kovin sanoin jäsenmaita laajentamaan neljänsien rokoteannosten antamista yli 60-vuotiaisiin. Onkin ymmärrettävää, että poliitikot myös Suomessa tuntevat tarvetta ilmaista kantansa rokotusten laajentamisesta.

Olennaisin tuntuu kuitenkin keskustelussa unohtuneen. Rokotussuositukset koskevat aina terveelle ihmiselle annettavaa hoitoa, jolla on odotettavissa olevat ja useimmiten ennalta arvioitavissa olevat hyödyt. Korona­virusrokotteet ovat onneksi osoittau­tuneet varsin turvallisiksi. Rokotuk­silla kuten kaikilla lääkkeillä on myös haittansa, joita vastaan hyötyjä tulisi punnita. Terveille annettavilta rokoteilta ei voida hyväksyä merkittäviä riskejä. Sen sijaan sairauden hoidossa voidaan joskus olla valmiita hyväksymään tarvittaessa suuriakin riskejä.

Rokotusten ja lääkkeiden hyötyjen ja riskien arvion tekevät yleensä aiheeseen perehtyneet asiantuntijat oman maan väestöpohjaiseen tietoon perustuen. Rokotusten vaikuttavuutta voidaan arvioida niin sanotun NNV-luvun (Number Needed to Vaccinate) avulla. NNV-luku on arvio siitä, kuinka monta ihmistä pitää rokottaa, jotta voidaan estää yksi erikoissairaanhoitoa vaativa tautitapaus. Mitä pienempi NNV-luku on, sitä merkittävämpi on rokotuksen vaikuttavuus.

Oikea ajoitus vaatii tietoa.

Nämä arviot eivät ole päässeet esille mediassa: Onko rokotusten laajentamiselle perusteita? Mitä sillä tavoitellaan ja voidaan saavuttaa, mitä riskejä siihen liittyy? Mihin tietoon perustuen arviot ja päätökset tehdään?

Rokotusohjelmamme perustuu siihen, että annettavien rokotusten hyödyt ja haitat on ensin arvioitu ja niitä on myös tarkasteltu kustannuksiin suhteutettuina. Poliittiset päätökset resurssien osoittamisesta rokotukseen tehdään tältä pohjalta.

Julkinen keskustelu on tervetullutta, mutta sen tulisi pohjautua asiantuntija-arvioon. Onko seuraavana vuorossa muiden lääketieteellisten hoitojen käyttöönotto poliittisen ja julkisen keskustelun perusteella? Onko meillä enää tarvetta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), lääkevirasto Fimean tai eri hoitojen hyötyjä vertailevan palveluvalikoimaneuvoston Palkon kaltaisille asiantuntijaorganisaatioille? Ne arvioivat hoitojen hyötyä ja riskejä sekä kustannuksia suhteessa vaikuttavuuteen. Saavatko ne tautiryhmät, jotka pystyvät mediassa herättämään poliittisen kiinnostuksen, jatkossa eniten hoitoresursseja?

Neljänsien rokoteannosten antamista on todennäköisesti tarvetta laajentaa. Oikea ajoitus ja kohdentaminen vaativat kuitenkin tietoa sairastavuudesta Suomessa, ennustetta sen tulevasta kehityksestä sekä koronarokotusohjelman vaikutuksista. Euroopan lääkevirasto EMA ja tautivirasto ECDC ovat katsoneet kansalliset arvioinnit ja päätöksenteon aiheellisiksi.

Olemme antamassa ensimmäistä kertaa kansallisesti rokotuksia, joissa tehosteannoksia annetaan poikkeuksellisen paljon ja tiuhaan, jopa 4–6 kuukauden välein. Asiantuntija-arvion merkitys korostuu. Olemmeko valmiita antamaan tämän päätöksen sekä sen hyötyjen ja riskien arvioinnin poliitikkojen tehtäväksi? Vai olisiko meillä aikaa odottaa asiantuntija-arviota ja keskustella rokotuksista sen pohjalta?

Asko Järvinen

Kirjoittaja on infektiosairauksien ylilääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide