Peltojen kipsikäsittely auttaa Itämerta

Kipsin levittäminen pelloille on yksi rannikon maanviljelijöille suunnattu konkreettinen vesiensuojelutoimi.

17.7. 2:00

Kesän Itämeri-uutisoinnissa ovat jokavuotiseen tapaan velloneet sinilevälautat. HS kertoi vastikään, että jo 20 pääkaupunkiseudun uimarannalla on havaittu sinilevää (HS 11.7.).

Ilmastonmuutos vaikuttaa herkkään Itämereen. Vähälumiset mutta runsassateiset talvet sekä kevättulvat huuhtovat ravinteita pelloilta jo muutenkin rehevöityneeseen mereen. Matala Itämeri lämpenee nopeasti, ja lämmin vesi vähentää meren happipitoisuutta. Hapen loppuessa meren pohjasta vapautuu enemmän fosforia, joka lisää sinileväkukintoja.

Moderneilla jätevedenpuhdistamoilla jätevesien fosforista pystytään poistamaan noin 97 prosenttia. Suomen fosforikuormituksesta noin 80 prosenttia tulee kuitenkin maataloudesta. Siksi Itämeren pelastaminen edellyttää maatalouden päästöjen vähentämistä.

Hallitus onkin lisännyt Itämeren suojelutoimia vesiensuojelun tehostamisohjelmalla sekä erillisellä Saaristomeri-ohjelmalla. Niillä tähdätään vesistöjemme hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2027 mennessä. Yksi rannikon maanviljelijöille suunnattu konkreettinen vesiensuojelutoimi on kipsin levittäminen pelloille. Kipsikäsittely vähentää tehokkaasti pelloilta vesistöihin valuvan fosforin määrää ja parantaa peltojen kestävyyttä eri sääolosuhteissa.

Haku kuluvan vuoden kipsikäsittelyyn on auki Saaristomeren ja Länsi-Uudenmaan alueella 31.7. saakka. Kipsi ja sen levitys on maksutonta ja verovapaata, eikä tilaaminen vaikuta maataloustukiin. Tähän tilaisuuteen kannattaakin tarttua.

Vuosikymmenten ajan rehevöittävistä päästöistä kärsinyt meri ei parane hetkessä. Siksi Itämeren suojelutyö tarvitsee pitkäjänteisyyttä mutta myös kipsikäsittelyn kaltaisia nopeita toimia, jotka pienentävät mereen joutuvien ravinteiden määrää.

Inka Hopsu

kansanedustaja (vihr), Espoo

Tiina Elo

kansanedustaja (vihr), Espoo

Lue lisää: Vastakkaisilla rannoilla on aina eri sini­levä­tilanne Itä-Helsingissä – Asian­tuntija selittää, mistä ilmiö johtuu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide