Elintärkeiden meriyhteyksien häiriöihin on syytä varautua

Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse. Tämän liikenteen toimivuus on huolto­varmuuden kannalta olennaista.

27.7. 2:00

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa, Suomi ja Ruotsi päättivät nopealla aikataululla hakeutua puolustusliitto Natoon. Suomen ja Ruotsin tuleva Nato-jäsenyys tekee käytännössä Itämerestä liittouman sisämeren.

Suomi on merikuljetuksista riippuvainen Itämeren rantavaltio. Suomen rannikko ja saaristo tiedetään merenkululle haastaviksi. Suomenlahti on ahdas ja altis kansainvälisille selkkauksille ja häiriöille Venäjän arvaamattomuuden vuoksi.

Luotsaus on olemassa merenkulun turvallisuutta varten. Suomessa on lainmukainen luotsinkäyttöpakko. Luotsauksen järjestää valtion erityistehtäväyhtiö Finnpilot, jonka palveluksessa on noin 140 luotsia. Luotsi on kokenut merikapteeni, joka on tietyn merialueen väylästön ja olosuhteiden erityisasiantuntija. Luotsi toimii alusten komentosilloilla varmistaen aluksen turvallisen ja sujuvan liikennöinnin satamaan ja satamasta ulkomerelle. Luotsauksella on merkittävä rooli merikuljetusten ja laajemmin koko yhteiskunnan toiminnassa.

Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi luotsauslaiksi on lausuntokierroksella. Luotsauslain uudistamisen taustalla on pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman tavoite varmistaa korkeatasoinen osaaminen ja riittävä ammattitaito merialueilla. Tavoitteena on myös selkeyttää ja ajantasaistaa sääntelyä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lisäksi poikkeusoloihin ja muihin poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta.

Vuonna 2021 suuri konttilaiva Ever Given esti liikenteen Suezin kanavassa. Liikennetukos aiheutti maailmanlaajuisen ongelman logistiikassa ja kaupassa. Tiedossa ei ole, että tapaukseen liittyisi tahallisuutta. Ilmaliikenteessä tahallisia onnettomuuksia tiedetään tapahtuneen.

Suomen vesiväylästö on ahdas, jolloin liikenne-este syntyy helposti vahingon tai tahallisen haverin seurauksena. Riskeihin vaikutetaan luotsauksella, ja muun muassa siksi luotsausyhtiön luotsien nuhteettomuus ja luotettavuus varmistetaan turvallisuusselvityslain mukaisella turvallisuusselvityksellä.

Nyt on aika tunnistaa riskejä.

Luotsauslain mukaisesti varustamoilla on mahdollisuus hakea aluksiensa miehistöille vapautus luotsinkäyttövelvollisuudesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että vapautuksen voi saada kuka tahansa riippumatta taustastaan tai sidonnaisuuksistaan. Laivan kotimaa eli lippu ei vaikuta asiaan millään tavalla, koska aluksen henkilöstön kansallisuus ei ole sidoksissa lippuun. Tämä on ilmeinen riski, joka tulisi huomioida.

Suomen huoltovarmuus edellyttää meriteitse kulkevan tavaraliikenteen toimivuutta, sillä tuonnista ja viennistä arviolta noin 80–90 prosenttia kulkee laivoilla. Valmiuslain tarkoittamien poikkeusolojen lisäksi merikuljetusten toimintaa voivat vaikeuttaa normaaliolojen aikana ilmenevät häiriötilanteet. Ukrainan sodasta seuranneet kansainvälisen kaupan muutokset ja talouspakotteet vaikuttavat alusliikenteeseen. On havaittu, että alusliikenteen määrän ohella reititykset voivat muuttua yhtäällä vähentyen ja toisaalla lisääntyen. Alusliikenteen muutoksia, vaikutusten kestoa ja mahdollista pitkäaikaisuutta ei voida etukäteen tarkkaan arvioida.

Mustallamerellä nähtyjen tapahtumien lisäksi on hyvä muistaa uhkakuvat, joilla on konkreettisen miinavaaran kaltaiset vaikutukset meriliikenteeseen. Itämeri ja sen osana Suomenlahti on potentiaalinen alue mahdolliselle kyber- ja hybriditoiminnalle tai sotilaalliselle toiminnalle. Jo paikkatiedon häiriöt tai tarkoitukselliset virheet voivat olla kohtalokkaita.

Nyt on aika tunnistaa riskejä ja vähentää niitä osoittamalla vahvaa häiriönsietokykyä meriliikenteen kokonaisturvallisen sujumisen varmistamiseksi. Suorituskyky häiriötilanteissa edellyttää, että varautumiseen on panostettu jo normaalioloissa.

Suomessa on vuosikymmeniä tehty suunnitelmallista ja hyvää varautumistyötä. On kuitenkin tärkeää tunnistaa ne varautumisen osa-alueet, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle. Pääosin hyvin valmistellun luotsauslain uudistuksessa on huomioitu varautuminen, mutta ei ehkä riittävästi.

Antti Rautava

Kirjoittaja on merikapteeni ja luotsi. Hän on ollut mukana uuden luotsauslain valmistelussa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide