Suomalaisten kasvuyritysten kupla ei ole puhkeamassa

Meidän pitää tehdä Suomesta aidosti lainsäädännön kautta maailman paras maa kasvuyrityksille.

Teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush järjestettiin Helsingin messukeskuksessa joulukuussa 2021.

21.7. 2:00

Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia. Koronakriisiä seurasi ulko- ja turvallisuuspoliittinen kriisi. Talous on joutunut koville, ja ratkaisut, joita olemme olleet pakotettuja tekemään, ovat johtaneet valtion velkaantumiseen. Toisaalta inflaatio laukkaa ennätyksellisen korkealla ja tämä heijastuu meidän jokaisen ostovoimaan niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Tulevissa eduskuntavaaleissa tulee esittää ratkaisuja sille, kuinka velkaantuminen pysäytetään ja kuinka vastataan korkean inflaation tuomiin haasteisiin. Meidän on pohdittava sitä, mistä uusi kasvu ja uudet työpaikat Suomeen syntyvät.

Taloutemme kivijalka on perinteisesti rakentunut kahden vahvan vientisektorin – metalli- ja metsäteollisuuden – varaan. Ne muodostavat kumpainenkin noin kymmenen miljardin euron vientiosuuden. Näiden perinteisten alojen rinnalle on kuitenkin löydettävä uusia kasvunoksia.

Katse kääntyy startupeihin, ja syystäkin. Vuonna 2021 pelkästään Suomen startup-yhteisöön kuuluvien yritysten liikevaihto, joka on pääosin vientiä, oli noin 3,5 miljardia euroa. Kasvua edeltävään vuoteen oli huikeat 60 prosenttia. On hyvin todennäköistä, että viimeistään vuonna 2030 kotimaisen startup-sektori saavuttaa metalli- ja metsätalouden kymmenen miljardin viennin arvon ja nousee Suomen talouden kolmanneksi vahvaksi talouden kivijalaksi.

Suomalaiset kasvuyritykset porhaltavat maailman taloudellisesta tilanteesta huolimatta kasvaen eteenpäin. Tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana suomalaisiin yrityksiin oli sijoitettu jo ennätykselliset 910 miljoonaa euroa ulkomaista ja kotimaista pääomaa. Vaikka moni yrityksistä on joutunut miettimään kannattavuuttaan ja tekemään ikäviäkin sopeutustoimia, suomalaiset kasvuyritykset ovat kasvaneet viime vuodet perinteiseen suomalaiseen tapaan: kulut minimoiden ja järjestelmällisesti.

Nyt kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa ja tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia.

Kasvuyrityskenttämme voi hyvin ja erityisesti alkuvaiheen yrityksiin valetaan juuri nyt kovaa uskoa kasvuun. Tilanne on hyvin samankaltainen kuin kymmenen vuoden takaisessa taantumassa, jonka aikana Suomessa syntyi uusi alkuvaiheen startupien yhteisö teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin myötä. Silloin emme tarttuneet tarpeeksi nopeasti kiinni kasvuyritysten kasvua avittavaan lainsäädäntöön. Nyt kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa ja tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia.

Meidän pitää tehdä Suomesta aidosti lainsäädännön kautta maailman paras maa kasvuyrityksille. Kilpailu maailman parhaista osaajista, osaamisesta tai sijoituksista on kovaa ja kansainvälistä. Ihan hyvä ei riitä. Kunnianhimo täytyy asettaa korkealle ja leveästi.

Huippuosaajia pitää houkutella Suomeen ja saada heidät pysymään täällä. Suomen hallituksen tavoite panostusten lisäämisestä tutkimukseen ja kehittämiseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta näkyy tuottavuuskasvuna vain, jos kykenemme investoimaan samalla koulutukseen ja lisäämään huippuosaajien määrää kotimaan työmarkkinoilla. On äärimmäisen tärkeää varmistaa, että rahalliset t&k-panostukset todella näkyvät tuottavuuden kasvuna. Vain sillä kykenemme lisäämään Suomen hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Lisäksi meidän on juurrutettava yrittämisen tahto ja rohkeus lapsiin jo alakouluissa. Koodaus on tuotava matematiikan kaltaiseksi aineeksi kaikille jo alaluokille ja teknisen alan korkeakoulupaikkoja on lisättävä. Tämän lisäksi meidän on ymmärrettävä työelämän muutos. Woltin kaltaiset alustatalouden logiikkaan perustuvat yritykset ja työ ovat tulevaisuutta. Meillä tulee olla lainsäädäntö ja pelisäännöt, jotka mahdollistavat uusien kansainvälisten menestystarinoiden syntymisen jatkossakin.

Riikka Pakarinen

toimitusjohtaja

Suomen startup-yhteisö

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide