Kuluttajille koituneet menetykset pitää korvata tehokkaasti

Hallituksen esitys ei valitettavasti paljon paranna kuluttajien tilannetta silloin, kun yritys ei suostu hyvittämään toimintaansa.

1.8. 2:00

Jos yritys menettelee Euroopan unionin kuluttajasäännösten vastaisesti, kuluttajille voi tutkimusten mukaan aiheutua merkittäviä menetyksiä. Siksi lainvastaisen toiminnan lopettaminen ei aina riitä – tarvitaan myös järjestelmä kuluttajille koituneiden menetysten hyvittämiseen.

EU:n arvioinnin mukaan yksi syy kuluttajalainsäädännön rikkomiseen on, että kuluttajamenetysten hyvittämiseksi ei ole riittävän tehokkaita kollektiivisia oikeussuojakeinoja.

Edustajakannedirektiivi tähtää käytännössä vaikuttavaan kielto- ja hyvitysjärjestelmään. Direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat säätää, että kielto- ja hyvitystoimenpiteitä voidaan hakea yhteisillä tai erillisillä edustajakanteilla. Suomessa hallitus antoi heinäkuussa esityksen edustajakannedirektiivin täytäntöön panemisesta.

Edustajakannedirektiivi koskee perinteisten kuluttajasäädösten ohella esimerkiksi tietosuojaan, rahoitukseen ja televiestintään liittyviä säännöksiä. Tietyt viranomaiset ja järjestöt voisivat jatkossa hakea paitsi lainvastaisen toiminnan kieltoa myös hyvityksiä. Hyvitys kuluttaja-asioissa voi olla säännösten mukaan esimerkiksi, että kuluttajille palautetaan perityt maksut, kuluttaja saa hinnanalennusta tai korvausta, tai sopimusten voimassaolo todetaan päättyneeksi.

Edustajakannedirektiivi haastaa Suomen nykyjärjestelmän. Tähän mennessä on keskitytty EU-kuluttajasäännösten vastaisen toiminnan lopettamiseen markkinaoikeutta myöten, jos yritys ei muuta vapaaehtoisesti toimintaansa. Lainvastaisesta toiminnasta voi jatkossa olla yritykselle seurauksena myös kuluttajamenetysten hyvittäminen viime kädessä tuomioistuintietä ryhmäkanteella. Sekä kielto- että hyvitysasian vireillepanijana voi olla kuluttajajärjestö kuluttaja-asiamiehen ohella. Lähtökohtana on edelleen neuvottelu lainvastaisen toiminnan lopettamiseksi ja hyvitysten suorittamiseksi tilanteen mukaan.

Toteutuvatko direktiivin tavoitteet?

Suomessa hallituksen esitys ei valitettavasti paljon paranna kuluttajien tilannetta silloin, kun yritys ei suostu neuvotteluissa vapaaehtoisesti lopettamaan lainvastaista toimintaansa ja antamaan hyvityksiä kuluttajille.

Kuluttaja-asiamies tai järjestö joutuu viemään asian ensin markkinaoikeuteen lainvastaisen toiminnan kieltämiseksi ja kuluttajien saatavien vanhentumisen keskeyttämiseksi. Lainvoimaisen ja hakijalle myönteisen ratkaisun jälkeen alkaa raskas ryhmäkanneprosessi käräjäoikeudessa mahdollisten kuluttajamenetysten hyvittämiseksi. Kuluttajien on erikseen ilmoittauduttava ryhmäkanteeseen niin kutsutun opt in -periaatteen mukaisesti.

Kahdessa eri tuomioistuimessa käytävien prosessien vaatimat resurssit, pitkä kesto ja opt in -periaate ryhmäkanteessa eivät edistä kuluttajamenetysten tehokasta hyvittämistä. Lainvastaisesti toiminut ja hyvityksiin haluton yritys pystyy todennäköisesti pitämään toiminnalla saavuttamansa hyödyn. Käytännössä kuluttaja-asiamiehen ja järjestöjen mahdollisuudet ajaa ensin kielto- ja sitten ryhmäkannetta ovat vähäiset. Ryhmäkannetta ei esityksen mukaan voisi nostaa muu viranomainen kuin kuluttaja-asiamies. Kuluttaja-asiamiehen toimivallan ulkopuolelle jäävissä asioissa, kuten tietosuojassa, ryhmäkanteen ajaminen jäisi järjestöjen varaan.

Hallituksen esityksessä perustellaan kahden tuomioistuimen kielto- ja hyvitysprosesseja sillä, että se on edustajakannedirektiivin sallima tapa eikä muu ratkaisu olisi ollut oikeusjärjestelmässämme tarkoituksenmukainen tai mahdollinen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan markkinaoikeudessa käsitellään jo nyt eräissä tilanteissa myös hyvityksiä. Esimerkiksi liikesalaisuusasioissa markkina- ja käräjäoikeudella on osin rinnakkainen toimivalta hyvitysten määräämisessä.

Tehokkaasti toimivan kielto- ja hyvitysjärjestelmän kehittäminen kuluttaja-asioissa on monimutkaista ja vaatii eittämättä säännösmuutoksia. Edustajakannedirektiivin tavoitteena on ollut parantaa kuluttajien oikeusturvaa. Voidaan perustellusti kysyä, onko esitys direktiivin tavoitteen mukainen ja kuinka hyvin kuluttajien menetykset todellisuudessa korvataan.

Anja Peltonen

Kirjoittaja on kuluttaja-asiainneuvos Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide