Suo, ämpäri ja äärettömyys

Jos hyvän lakkapaikan löytää läheltä tietä, niin aina kun kuulee auton tulevan, kannattaa lopettaa poimiminen ja ryhtyä hortoilemaan hissukseen heilutellen marja-astiaa.

Lakan poiminnasta olisi vaikka uudeksi olympialajiksi.

27.7. 2:00

Tunnettu tosiasiahan on se, että hyvän lakka- eli hillasuon sijainnin kertominen sen enempi omalle perheväelle kuin kylänmiehillekään on maailman tarkimmin vartioitu salaisuus. Vasta kuolinvuoteella vaivihkaa kerrotaan summittainen suunta ilman koordinaatteja.

Lakanpoiminnassa kannattaa muutenkin olla tarkkana. Auto, skootteri tai polkupyörä – millä pelillä onkaan sitten päättänyt lähteä suolle – kannattaa jättää ehdottomasti kauas siltä suolta, mille on menossa poimimaan. Parasta kulkupeli on jättää korkealle, kuivalle paikalle, jossa mielellään on hyvä suojametsä. Avoin paikkakin kyllä kelpaa, sillä eihän sinne pysäköinyt voi mitenkään olla lakkoja poimimassa, kun suota ei ole mailla eikä halmeilla. Kyllä pari kilometriä autolta kannattaa kävelyyn uhrata.

Jos hyvän lakkapaikan löytää läheltä tietä, niin aina kun kuulee auton tulevan, kannattaa lopettaa poimiminen ja ryhtyä hortoilemaan hissukseen heilutellen marja-astiaa. Valkoinen sanko on siinä mielessä huono, että lakkaraja näkyy ulospäin, joten siis värillinen ämpäri maastoutuu parhaiten. Ajoneuvon mentyä kannattaa iskeä mättäiden kimppuun kiivaasti, sillä autoja saattaa tulla pian lisää ja jokunen sinut huomatessaan saattaa pysähtyä seuraksesi nevamarjoja poimimaan.

Saaliista ei kannata hirveästi ääntä pitää, vaikka olisi saavillisen saanut. Vähättely ja lakkojen pienuus tekevät terää. Jos joku sattuu kysymään paikkaa, niin suo on varma paikka. Toisaalta voi sanoa, että oli niin outo paikka, ettei sitä tunnistanut lainkaan. Eksymisen vaara oli suuri, kun puhelinta ei uskaltanut kantaa mukana, jos vaikka suonsilmäkkeeseen olisi pudonnut. Sosiaaliseen mediaan ei vallankaan kannata saalismääriä laittaa. Jos haluaa käyttää niitä kanavia, niin kuva orvosta lakasta keskellä autiota suota tekee vaikutuksen. Ainakin yhden lakan sain. Yksi lakkakuva viestii enemmän kuin tuhat ämpäriä.

Lakan poiminnasta olisi vaikka uudeksi olympialajiksi. Määrä, matka ja aika suhteutettuina maasto-olosuhteisiin antaisivat hyvät arviointiperusteet. Avosoilla olisi sallittu myös liukulumikenkien käyttö joko sauvojen tai airojen kera. Painukaamme tästä siis suolle!

Risto Kormilainen

kirjailija, kirjallisuuskriitikko, rovasti

Suomussalmi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide