Soiden metsäojitus ei tuota hiilineutraalia puuta

Päästömaksuista saatavilla tuloilla yhteiskunta voisi tukea käytännön toimia, joilla ennallistetaan metsäojitettuja soita.

27.7. 2:00

Kun kangasmaalla kasvanut puu poltetaan tai se lahoaa, siitä syntyy hiilidioksidia. Puu on kuitenkin kasvullaan sitonut hiilidioksidia ilmasta saman määrän. Siksi puu nähdään hiilineutraalina materiaalina ja polttoaineena. Näin on, jos puu kasvaa kivennäismaalla, jossa on vain vähän eloperäistä ainetta.

Toisaalta, jos puu kasvaa turvemaalla, joka on kuivatettu metsän kasvun parantamiseksi ojittamalla, joutuu veden pinnan alta esiin tuleva suon turvekerros hapelliseen tilaan ja alkaa hajota. Tämä tuottaa ilmaan kasvihuonekaasuja, lähinnä hiilidioksidia, mikä tulee ottaa huomioon puun elinkaaritarkastelussa. Tämä päästö tekee metsäojitetulla suolla tuotetusta puusta suhteellisen suuripäästöistä, tilanteesta riippuen jopa lähes maakaasun luokkaa.

Jos suon kuivatusta pidetään yllä kauan, lopulta koko suon alkuperäinen turvevarasto on hajonnut, ehkäpä usean puusukupolven kuluessa.

Voidaan kysyä, onko puuntuotanto metsäojitetulla suolla kestävää, koska siihen liittyy turvekerroksen hajoaminen ja kasvihuonekaasujen päästöt. Ostaisivatko kuluttajat mieluummin hiilineutraalia puuta ja tähän perustuvia puutuotteita kuin puuta, jonka kasvattamiseen liittyy päästöjä? Olisiko parempi käyttää vain kestävästi tuotettua hiilineutraalia puuta, mutta tehdä siitä arvokkaampia tuotteita kuin suhteellisen halpaa sellua?

Saastuttaja maksaa -periaatteen mukainen ojitettujen turvemetsien päästömaksu voisi olla keino ohjata puuntuotantoa kestävämpään suuntaan. Päästömaksu lisäisi halukkuutta ennallistaa metsäojitetut suot luonnontilaan jopa hiilinieluiksi. Päästömaksuista saatavilla tuloilla yhteiskunta voisi tukea käytännön toimia, joilla ennallistetaan metsäojitettuja soita.

Yli puolet Suomen soista on metsäojitettu, Etelä-Suomessa prosentuaalisesti vielä paljon enemmän. Ojituksesta on seurannut päästöjen lisäksi huomattava elonkirjon kapeneminen, ekosysteemien moninaisuuden väheneminen. Onko Suomi mennyt liian pitkälle innossaan tuottaa ja hakata puuta, ylittänyt kasvun rajat?

Ilkka Savolainen

tutkimusprofessori emeritus

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide