Psyykkistä valmennusta kaivataan myös työpaikoilla

Psyykkisen valmentajan olisi hyvä olla yhteisön sisällä, ei ulkopuolinen toimija.

27.7. 2:00

Helsingin Sanomissa kerrottiin Hanna-Maari Päkkin työstä Suomen yleisurheilumaajoukkueen henkisenä valmentajana otsikolla ”Psyykkinen valmentaja auttaa jännityspaineissa” (HS Urheilu 23.7.). Päkk totesi, että psyykkisestä valmennuksesta on tullut normi. Työ on hänen mukaansa pitkälti turvallisen ja rennon ilmapiirin luomista, keskustelutuen tarjoamista ja käytännön asioita, jotta kaikki menisi urheilijoiden kannalta mahdollisimman sujuvasti ja he voivat keskittyä siihen, mitä osaavat.

Samankaltaiselle toiminnalle voisi olla tarvetta myös monilla työpaikoilla. Nykytyö vaatii usein tekijältään huippusuorituskykyä, jatkuvaa kehittymistä, muutosten hallintaa, oppimista ja luovuutta. Haitallinen stressi, uupumus ja masennus haittaavat kuitenkin monen suomalaisen työkykyä ja hyvinvointia. Ilmapiiriongelmat heikentävät tiimihenkeä, tiedon kulkua ja yhteistä oppimista. Poissaolot lisääntyvät ja työkyky hiipuu. Menestystä ei tule.

Moni yksilö ja työyhteisö tarvitsisi tukea juuri arjen haastaviin tilanteisiin henkilöltä, joka ymmärtää organisaation toimintaa, sen erityispiirteitä, haasteita, voimavaratekijöitä ja kulttuuria kokonaisuudessaan. Psyykkisen valmentajan olisi hyvä olla yhteisön sisällä, ei ulkopuolinen toimija. Näin voitaisiin toimia ennakoivasti myönteisellä otteella ja toisaalta reagoida nopeasti, kun voimavarat ehtyvät haasteiden edessä, ristiriidat pitkittyvät tai jonkun käyttäytyminen muuttuu kielteisellä tavalla. Näin varhaisen välittämisen ideaali voisi oikeasti toteutua ja esihenkilöidenkin työtaakka kevenisi.

Valmennus, mentorointi ja työnohjaus ovat tuttuja menetelmiä monilla työpaikoilla jo nyt. Sovittelijoita ja työkykykoordinaattoreita löytyy, samoin työterveyshuollon asiantuntijoiden apua hyödynnetään laajasti. Matalan kynnyksen terapiapalveluita on otettu käyttöön. Kuitenkin toivoisin vielä vahvempaa pureutumista juuri arjen tilanteisiin päivittäisen työn paineissa, valmiutta ja kykyä tukea psykologista turvallisuutta sekä avointa keskustelukulttuuria. Päkk totesi haastattelussa, että myös psyykkistä valmentajaa jännittää joskus se, kuinka urheilijat onnistuvat. Henkisessä valmennuksessa fokuksen tulisi olla onnistumisten mahdollistamisessa ja niistä yhdessä iloitsemisessa.

Päivi Rauramo

asiantuntija, terveystieteiden maisteri

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide