Näytteenottajien osaamiseen ja koulutukseen pitää panostaa

Pitkään jatkuneen henkilöstöpulan myötä näytteenottotyöstä on kovaa vauhtia muodostumassa urakkatyötä, jota hoidetaan tuntityöntekijöiden ja sijaisten voimin.

27.7. 2:00

Hoitajapula on pitkään jatkunut tosiasia. Samaan aikaan kiireettömän hoidon jonot kasvavat ja koronavirustartunnat lisääntyvät. Pitkän aikavälin tavoitteena pitää olla se, että henkilöstön riittävyys ja potilasturvallisuus voidaan taata.

Niukkojen resurssien optimaalinen hyödyntäminen edellyttää, että terveydenhuollon kivijalka, diagnostiset palvelut, toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Asiantuntija-arvioiden mukaan noin 70 prosenttia hoitopäätöksistä perustuu laboratoriotutkimuksiin. Luotettavat diagnostiset palvelut ovatkin keskeisessä roolissa potilaan sujuvan hoitoketjun onnistumisessa.

Näytteenottotyön riittävä resursointi ja osaamiseen panostaminen edistävät koko terveydenhuollon toimivuutta. Kiireen, puutteellisen perehdytyksen ja riittämättömän osaamisen vuoksi tapahtuvat virheet näytteenotossa aiheuttavat kustannuksia. Ne myös voivat viivästyttää potilaan hoitoa ja aiheuttavat ylimääräistä työtä terveydenhuollon ammattilaisille.

Pitkään jatkuneen henkilöstöpulan myötä näytteenottotyöstä on kovaa vauhtia muodostumassa urakkatyötä, jota hoidetaan tuntityöntekijöiden ja sijaisten voimin. Heistä merkittävä osa ei ole näytteenoton ammattilaisia, bioanalyytikoita, vaan muita hoitotyön ammattilaisia. Heidän koulutukseensa ei kuulu riittävästi näytteenottotyössä vaadittua osaamista.

Tällöin näytteiden laatu, oikea käsittely ja säilytys jäävät helposti pelkän teknisen näytteenoton suorittamisen varjoon ilman ymmärrystä toiminnan vaikutuksesta potilaan laboratoriotuloksiin. Samaan aikaan vakiohenkilöstön työmäärä lisääntyy työpaikan arjen vastuutehtävien hoitamisesta sekä tehtävistä, jotka vaativat pitkäjänteistä, laadukasta ja laaja-alaista osaamista ja työotetta.

Uudistuva ja nopeasti kehittyvä laboratoriotyö tarvitsee uudenlaisia ratkaisuja henkilöstön riittävän osaamisen edistämiseksi.

On oleellista, että kliinisessä laboratoriotyössä käynnissä oleva muutos tunnistetaan, jotta voidaan jatkossakin taata laboratorionäytteiden laatu ja potilasturvallisuus. Työn tekemisen erilaisten muotojen mahdollistaminen on yksi osa ratkaisua, jolla varmistetaan henkilöstön riittävyys. Uudistuva ja nopeasti kehittyvä laboratoriotyö tarvitsee uudenlaisia ratkaisuja henkilöstön riittävän osaamisen edistämiseksi.

Suomessa on käynnistettävä pikimmiten kansallisen suosituksen laatiminen siitä, mitä osaamista näytteenottoon osallistuvilta vaaditaan, kuka heitä kouluttaa ja perehdyttää ja miten osaamisen ylläpitäminen varmistetaan. Monet Euroopan maat ovat ottaneet suosituksia käyttöön ja useat pilotoivat niitä.

Osana sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen kehittämiseen tähtääviä hankkeita on huomioitava näytteenottotyön vaatima osaaminen. On luotava malli ja rakenteet, joiden avulla tutkittuun tietoon perustuen voidaan kouluttaa näytteenottajia, joiden preanalyyttinen osaaminen on osa toimivaa terveydenhuollon kokonaisuutta ja ketteriä hoitopolkuja. Bioanalyytikoiden rooli näytteenoton korkeakoulutettuina asiantuntijoina on keskeinen osa tätä työtä.

Sina Nordman

puheenjohtaja

Jaana Anttila

hallituksen jäsen

Uudenmaan Bioanalyytikot ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide