Terapian lisääminen ei yksin ratkaise nuorten pahoinvointia

Jokainen meistä aikuisista voi auttaa omilla teoillaan. Voimme rohkaista nuorta ja luottaa häneen omana itsenään, ilman suorittamista.

10.8. 2:00

Aikuistuvien nuorten mielen pahoinvoinnista on oltu huolissaan – syystäkin. Tilastojen mukaan mielenterveysongelmiin hoitoa saavien nuorten osuus on kasvanut selvästi.

Julkisessa keskustelussa huomio on kohdistunut erityisesti siihen, ettei apua ja tukea henkisen hyvinvoinnin ongelmiin ole riittävästi tai riittävän nopeasti tarjolla. Jokaisella nuorella on oikeus laadukkaaseen mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoon, ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi tehdään valtakunnallisesti paljon töitä.

Nuorten tilannetta on kuitenkin syytä tarkastella laajemmin kuin hoidon ja terapian tarjonnan näkökulmasta. On tärkeää kehittää myös muita keinoja, joilla mielen hyvinvointia voi vahvistaa. Mielen hyvinvoinnin lääketieteellistäminen ja avun lisäämisen liiallinen korostaminen voivat olla jopa haitaksi, jos ne lisäävät nuoren tunnetta elämänhallinnan puutteesta tai jos hän alkaa pitää normaaleja elämänvaiheita tai tunnetiloja ja niiden vaihteluja mielenterveyden häiriöinä.

Aikuistuminen merkitsee nuorelle usein irtiottoa läheisistä aikuisista ja uudenlaista vastuunottoa omasta itsestä sekä mielen hyvinvoinnista.

Opiskeluvuosina nuori kerää sosiaalista pääomaa loppuelämäänsä varten. Vaikka nuori tietää riittävän unen, liikunnan, terveellisen ravinnon ja päihteettömyyden merkityksen, hyvät elintavat voivat tässä elämänvaiheessa helposti väistyä. Niistä tinkiminen voi olla osa aikuistumisen vapautta. Mielenterveysongelmat eivät johdu yksinomaan elintavoista, mutta terveellisillä tottumuksilla on hyvin tärkeä rooli mielen hyvinvoinnissa ja mahdollisista mielenterveysongelmista toipumisessa.

Nuori aikuinen rakentaa myös ammatillista identiteettiään, joka on paljon muutakin kuin tietoja ja taitoja. Se on myös kokemusta siitä, kuinka keho ja mieli reagoivat kuormittavissa tilanteissa ja miten työt voi tehdä tavalla, joka mahdollistaa hyvinvoinnin muun arjen keskellä.

Kaiken tämän opettelu ja oppiminen vaatii aikaa ja tilaa.

Mieltä ei voi rakentaa kerralla valmiiksi.

Tilastot kertovat, että 18-vuotiaista joka viides oli vuonna 2020 käyttänyt julkisia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Kelan psykoterapiakorvausta sai vuonna 2021 runsaat 30 000 16–35-vuotiasta. Järjestöt, jotka tarjoavat kriisipuhelimia ja chat-palveluita, kertovat lisääntyvistä soittomääristä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on kertonut opiskelijoiden avuntarpeen kasvaneen.

Apua ja tukea on saatavilla jo paljon. Mieltä ei voi kuitenkaan rakentaa kerralla valmiiksi.

Mielen hyvinvointi alkaa rakentua lapsuudessa, kun ympäröivät aikuiset niin kotona, koulussa kuin harrastuksissakin vahvistavat lapsen itsetuntoa ja elämänhallintaa. Mielen sairastuessa läheiset ovat keskeinen voimavara toipumisessa.

Aikuisten on myös tuettava nuorten osallisuutta ja aitoja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Nuorille on annettava mahdollisuus kokoontua kirjastoissa, pelipaikoilla ja tapahtumissa.

Nuorille on turvattava taloudellinen toimeentulo, joka vahvistaa pärjäävyyden tunnetta. Päihteiden haittoja on pyrittävä vähentämään resursoimalla ehkäisevää päihdetyötä ja matalan kynnyksen palveluita.

Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että huomioimme erilaiset nuorten ryhmät, myös ne, jotka eivät pidä ääntä itsestään ja ovat vaarassa syrjäytyä tai joutua kiusatuiksi.

Päättäjät voivat edistää mielen hyvinvointia arvioimalla päätösten vaikutukset nuorten elämään, mielellään etukäteen.

Jokainen meistä aikuisista voi myös auttaa omilla teoillaan. Voimme rohkaista nuorta ja luottaa häneen omana itsenään, ilman suorittamista. Voimme antaa mallia itsemyötätunnosta: mieti, mikä on riittävän hyvä, älä vertaa itseäsi muihin, huomaa onnistumisesi.

Voimme kertoa nuorelle siitä, kun olimme itse haavoittuvaisia. Kertoa, miten pääsimme eteenpäin. Voimme antaa nuorelle oikeuden olla keskeneräinen, ei valmis.

Outi Linnaranta ja Markku Tervahauta

Linnaranta on ylilääkäri ja koordinoi kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tervahauta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide